Vapaaehtoinen eläkevakuutus suomessa : järjestelmän erityispiirteet ja niiden vaikutus kuluttajan säästämispäätökseen

Autor: Kuusisto, Tapio
Přispěvatelé: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära
Jazyk: finština
Rok vydání: 2004
Předmět:
Popis: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Työn rakenne on jaettavissa kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa on esitelty eläkevakuutuksen erityispiirteitä, erityisesti verotusta. Toisessa osassa on kuvattu, miten eläkevakuutuksen erityispiirteet vaikuttavat kuluttajan säästämispäätökseen. Kolmannessa osassa on pyritty selittämään eläkevakuutukseen sijoitetun summan suuruutta regressiomallin avulla ja tyypillistä eläkevakuutussäästäjää on kuvattu tulkitsemalla verohallinnon tilastoja. Eläkevakuutukseen liittyy tyypillisesti veroetu suhteessa muihin säästötuotteisiin. Eläkevakuutuksen verotus on tällä hetkellä sidottu ansiotulojen tasoon. Hallitus on esittänyt siirtymistä pääomatuloverovähenteiseen eläkevakuutukseen. Siirtyminen pääomatuloverovähenteiseen järjestelmään kiristäisi eläkevakuutukseen kohdistuvaa kokonaisverotusta. Säästäminen on lykättyä kulutusta. Säästämällä kuluttajat pyrkivät tasaamaan kulutustaan yli ajan. Vapaaehtoisen eläkevakuutussäästämisen tarkoituksena on pääsääntöisesti täydentää eläkeajan tulotasoa. Eläkevakuutuksen veroetu vaikuttaa säästötuotteen valintaan ja vääristää rahoitusmarkkinoita. Se antaa eläkevakuutukselle kilpailuedun suhteessa muihin säästötuotteisiin. Toisaalta veroetu mahdollistaa sen, että valtio voi liittää eläkevakuutukseen yhteiskunnan kannalta tarpeellisia ominaisuuksia. Eläkevakuutuksen sidotulla luonteella tarkoitetaan sitä, että säästöt ovat muutettavissa rahaksi vasta eläkeaikana. Jos kuluttajat ovat luonteeltaan kärsimättömiä, on sidotulla luonteella vaikutusta säästämisasteeseen. Sidottu luonne suojaa kuluttajia lyhytnäköisyydeltä. Kansantaloustieteessä ei ole yksimielisyyttä, kasvattavatko eläkevakuutuksen veroetu ja sidottu luonne säästämisastetta. Rajoitetun rationaalisuuden teorian pohjalta tehdyt empiiriset kokeet viittaavat kuitenkin siihen, että ottamalla huomioon kuluttajien rajoitettu rationaalisuus voidaan säästämisastetta nostaa. Todennäköisyys eläkevakuutuksen ottoon nousee, kun tulotaso kasvaa. Tulotason kasvaessa kuluttajat sijoittavat eläkevakuutukseen entistä suurempia summia. Myös iällä ja perheen koolla voidaan selittää eläkevakuutukseen sijoitetun summan suuruutta. Eläkevakuutuksen suosio kasvaessa tyypillisen eläkevakuutussäästäjän profiili on muuttunut. Eläkesäästäjät ovat entistä pienituloisempia ja nuorempia. Profiilin muuttuessa keskimäärin eläkevakuutuksen sijoitettava summa laskee. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys Suomessa on kasvussa riippumatta siitä, miten sitä päätetään uudistaa. Tämä johtuu Suomen talouden rakenteen muutoksista. Markkinointi on nopeuttanut eläkevakuutussopimusten määrän kasvua. Vapaaehtoisella eläkesäästämisellä on vaikutusta sekä kansantalouden että yksilöiden säästämisasteeseen. Tällä hetkellä kansantalouden säästämisastetta pidetään Suomessa riittävänä, eikä sen nostaminen ole hyvä peruste eläkevakuutuksen veroedulle. Yksilöiden säästämisasteissa on kuitenkin suuria eroja. Eläkevakuutus voi tukea yksilöiden tarvetta elinajan kulutuksen tasaamiseen.
Databáze: OpenAIRE