| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1.3.1995. Tällöin astui voimaan sähkömarkkinalaki, joka jakoi sähköenergian ja sähköenergian siirron eri markkinoille. Sähköenergian markkinat tulivat kilpailullisiksi, eli sähkönkuluttaja saattoi ostaa sähkönsä keneltä tahansa sähkönmyyjältä. Siirtoverkot avattiin kaikkien käyttöön kohtuullista korvausta vastaan, eli sähkönsiirron markkinat jäivät alueellisiksi, säädellyiksi monopoleiksi. Kilpailu avattiin kaikille kuluttajille asteittain, ja kaikki kuluttajat tulivat kilpailun piiriin 1.1.1997. Kilpailua tehostettiin syksyllä 1998, kun käyttöön otettiin tyyppikäyrämenettely, joka mahdollisti sähkön ostamisen ilman mittalaitteiden hankintaa. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi Suomen sähkömarkkinoiden vaiheittainen vapauttaminen kilpailulle ja esitellään markkinoiden toimijat ja rakenne. Lisäksi käsitellään markkinoiden avautumisen mukanaan tuomia ilmiöitä, kuten vertikaalista integraatiota. Erityisesti työssä pyritään keskittymään kotitalouksien aseman kehitykseen. Hyvinvoinnin kehitystä sähköenergian markkinoilla analysoidaan William J. Baumolin vuonna 1982 esittelemän contestable market -teorian avulla. Contestable market -teorian mukaisten markkinoiden hyvinvointivaikutukset ovat hyvin samankaltaisia kuin täydellisen kilpailun teorian markkinoiden, mutta contestable market -teoriassa toimijoilla voi olla markkinavoimaa, ja rajakustannusten mukainen hinnoittelu ei ole välttämätöntä. Baumolin teorian mukaan uhka uuden yrityksen tulosta markkinoille riittää pitämään hinnan tasolla, jossa tarjolla ei ole ylisuuria voittoja. Markkinat päätyvät toimimaan tehokkaasti, mikäli markkinoille pääsy ja niiltä poistuminen on täysin vapaata. Contestable market -teoria sopii hyvin sähköenergiamarkkinoiden analysointiin, koska teorian oletukset hinnoittelun ja toimijoiden määrän suhteen eivät ole niin rajoittavia kuin esimerkiksi täydellisen kilpailun mallissa. Työn empiirisessä osassa tarkastellaan sähköenergian sekä sähkönsiirron hintojen kehitystä erityyppisillä kuluttajilla 1.7.1997-1.10.2001. Hintojen kehityksen lisäksi tarkastellaan verotuksen kehitystä sekä sähköenergian ja sähkönsiirron hintojen keskihajonnan kehitystä edellä mainitulla ajanjaksolla. Hintojen keskihajonnan kehitys antaa viitteitä siitä, onko hinnoissa tapahtunut yhtenäistymistä sähkömarkkinoiden avautumisen myötä. |
