| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista turvallisuuspoliittista argumentaatiota kylmän sodan päättymisen jälkeen. Aineistona ovat vuosien 1997 ja 2001 valtioneuvoston turvallisuuspoliittiset selonteot sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia puheita ja lausuntoja vuosilta 1997, 1999 ja 2001. Erityisen kiinnostuksen kohteena tutkielmassa on yhteisöllisyyskäsitteen esiintyminen aineistossa. Yhteisöllisyyttä on joissain keskusteluissa käytetty kuvaamaan mm. uudenlaista turvallisuusajattelua kylmän sodan jälkeen, jolloin puhutaan esim. laajasta turvallisuuskäsitteestä ja uusista turvallisuusuhkista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä, yhteisistä arvoista ja taloudellisesta keskinäisriippuvuudesta turvallisuuden tuottajina. Suomen kohdalla on puhuttu erityisesti EU:sta jonkinlaisena turvallisuusyhteisönä, josta Suomi hakee turvallisuutta ensisijaisesti muilla kuin sotilaallisilla keinoilla. Yhteisöllisyyskäsite on kuitenkin ongelmallinen, koska sitä käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä ja sen sisältö vaihtelee tulkinnasta riippuen. Siksi tässä tutkielmassa pyritään myös selkiyttämään yhteisöllisyyden käsitettä ja määrittelemään sitä, mikä on sotilaallisen ulottuvuuden rooli yhteisöllisyydessä. Tutkimusongelma on, onko EU Suomelle turvallisuusyhteisö. Tutkielmassa tehdään katsaus turvallisuuden tutkimuksen teoreettisiin suuntauksiin ja etsitään niistä yhtymäkohtia yhteisöllisyyskeskusteluun. Erilaisia tulkintoja yhteisöllisyydestä käydään läpi, ja niitä nivotaan Suomen lähihistorian tapahtumiin. Teoreettista pohjaa yhteisöllisyyden määrittelylle löytyy mm. demokraattisen rauhan teoriasta, liberalistisesta suuntauksesta, realistisesta ja neorealistisesta suuntauksesta, joiden soveltuvuutta kyseenalaistetaan mm. kriittisen turvallisuustutkimuksen näkökulmasta. Vaikka yhteisöllisyyskäsitteen määrittely osoittautuu vaikeaksi, nousevat sekä teorioista että aineistosta esiin keskeisinä kysymyksinä valtiokeskeisyys, identiteetti ja suvereniteetti, joiden kautta esim. käytännön EU-keskustelussa vuoropuhelua käydään liittovaltiollisuuden ja hallitustenvälisyyden välillä. Suomen turvallisuuspoliittisessa argumentaatiossa on nähtävissä ristiriita kansallisen ja EU-tason identiteetin välillä, sekä myös siinä, että toisaalta tukeudutaan voimakkaasti yhteistyöhön, mutta kuitenkin korostetaan kansallisten etujen ajamista ja uskottavan itsenäisen puolustuksen tärkeyttä. |
