| Popis: |
Selvityksen tavoitteena oli määrittää keinot, joilla panttijärjestelmiä tai veropohjaa kehittämällä voitaisiin edelleen tehostaa juomapakkausten palautusta ja siten vähentää juomapakkauksista aiheutuvaa roskaantumista ja lisätä hyvälaatuisen pakkausmateriaalin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Suomessa käytössä oleva panttiin perustuva juomapakkausten palautusjärjestelmä on juomapakkausten pakkaajalle vapaaehtoinen tapa hoitaa lainmukainen tuottajavastuuvelvollisuutensa. Kannustimena on, että panttipakkauksesta ei peritä juomapakkausten valmisteveroa. Panttijärjestelmän vaatimukset tulevat jätelaista. Panttijärjestelmä on materiaalin kiertämisen kannalta tehokas ja arvostettu tapa saada koottua laadukasta kierrätysmateriaalia hyödynnettäväksi. Pantti kuitenkin kattaa vain osan juomapakkauksista. Rajaus on määritetty valmisteverolaissa, jonka nykyiset rajaukset ovat osin tulkinnallisia ja voivat aiheuttaa haasteita uusien pakkausmateriaalien ja tuotteiden kehittämiselle. Nykyisen panttijärjestelmän kautta saavutetut kierrätysosuudet ylittävät jätelaissa määritellyt tavoitetasot. Avainasemassa panttijärjestelmän toimivuuden kannalta ovat pakkausten palautusaste, järjestelmän houkuttelevuus pakkaajien näkökulmasta ja koko järjestelmän kannattavuus. Pantillisten pakkausten palautusasteeseen vaikuttavat pantin suuruuden lisäksi monet muut tekijät, kuten pakkauksen käyttötilanne, palautuksen helppous sekä ostajan tottumukset ja arvot. Pantin suuruuden vaikutus kierrätysasteeseen voi olla erityisesti pienimmissä panttiluokissa merkittävä. Suurimpien lasipullojen nykyisen pantin korottaminen olisi perusteltua pysyvän ja loukkaantumisvaaraa aiheuttavan roskaamisen vähentämiseksi ja kierrätysasteen parantamiseksi. Vaikka panttijärjestelmä tuottaa laadukasta kierrätysmateriaalia, sen laajentamismahdollisuudet ovat rajalliset. Muut kuin juomapakkaukset tuovat tullessaan materiaaliin ja puhtauteen liittyviä teknisiä ongelmia ja kaikille kierrätysmateriaaleille ei ole markkinakysyntää Suomessa. Uusien juomapakkausten lisäämistä järjestelmään ei selvityksen perusteella suositella, mutta tilannetta voidaan tarkastella uudelleen, kun uuden pakkausjäteasetuksen ja tuottajavastuujärjestelmän tuomista vaikutuksista on saatu kokemuksia. Mikäli uusien pakkausten liittämistä panttijärjestelmään harkitaan, ensimmäisenä mahdollisena kohteena ovat hedelmä- ja kasvismehujen muovi- ja lasipullot. Liittämisen avulla voitaisiin lisätä etenkin PET-muovin kierrätystä. Panttijärjestelmä on nykytilanteessa pakkaajalle houkutteleva. Se on käytännössä kaikille valmisteverolain piiriin kuuluville merkittäville toimijoille kustannuksiltaan tuottajavastuujärjestelmää edullisempi vaihtoehto, joten valmisteveron korottamiseen ei ole tarvetta. Vertailumaiden tulosten perusteella pakollinen panttijärjestelmä ei automaattisesti näyttäisi johtavan palautusasteen kasvuun eikä lisäisi kierrätettävää kokonaisvolyymiä suhteessa Suomen nykyiseen veropohjaiseen järjestelmään. Nykyistä järjestelmää kuormittavat ja sen houkuttelevuutta vähentävät pantti- ja tuottajavastuujärjestelmien ulkopuolelta tulevat pakkaukset. Aiempien selvitysten perusteella Euroopan laajuisen tai yhteispohjoismaalaisen panttijärjestelmän kustannukset olisivat kuitenkin suuremmat kuin hyödyt. Matkustajatuonnin ja tulevaisuudessa myös verkkokaupan kautta tulleiden juomapakkausten aiheuttama rasite suomalaiselle kierrätysjärjestelmälle liittyy myös alkoholipoliittisiin ratkaisuihin, joten vaihtoehtoja on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Kompensaatiomekanismien luominen edellyttäisi huomattavia investointeja eikä mekanismia todennäköisesti olisi taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa kehittää. Osaratkaisuja vapaamatkustajien ongelmaan ovat tilastoinnin ja seurannan kehittäminen toimijoiden välillä. |
