| Autor: |
Sipilä, Petteri |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2004 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Kiinnostus terveyden alueellisia eroja kohtaan on viime vuosina tuntuvasti kasvanut. Erityisesti mielenkiinnon kohteena ovat olleet asuinalueiden ja sosiaalisen ympäristön itsenäiset terveysvaikutukset. Yksi keskeinen kiinostuksen kohde ovat olleet terveyden alue-erojen muotoutumisen perusta; ovatko alueelliset erot etupäässä seurausta eri ihmisryhmien, joilla on eriasteiset yksilöominaisuuksiin perustuvat terveydelliset riskitasot, kasautumisesta tietyille asuinalueille? Vai muotoutuvatko alueelliset erot vasta asuinalueilla – joidenkin ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutuksesta? Näiden kysymysten selvittämistä auttavat nk. monitasomallit, joiden käyttö alueellisten terveyserojen tutkimuksessa on viime vuosikymmenen aikana huimasti lisääntynyt. Niiden keskeinen idea on juuri yksilötasolla havaitun terveyden vaihtelun osittaminen alueiden väliseen ja yksilöiden väliseen osaan, mikä auttaa erottamaan sen vaikutuksen, joka on ympäröivän fyysisen ja sosiaalisen kontekstin aiheuttamaa. Tässä tutkielmassa on monitasoisia logistisia regressiomalleja käyttämällä pyritty selvittämään Helsingin kaupungin työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja fyysisen toimintakyvyn alueellista vaihtelua ja sitä selittäviä niin yksilö- kuin aluetason tekijöitä. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajaa, kaupungin työntekijöille suunnattua terveyskyselyä. Aineistossa on kattavat tiedot paitsi vastaajien sosiaalisista ja asumiseen sekä perhemuotoon liittyvistä taustoista, että esimerkiksi terveystottumuksiin liittyvistä tekijöistä. Tausta-aineistona on käytetty erilaisia tilastotietoihin perustuvia, asuinalueiden luonnetta kuvaavia muuttujia. Tutkimuksessa havaittiin fyysisen toimintakyvyn vaihtelevan alueiden välillä huomattavasti henkistä hyvinvointia enemmän. Molempien terveyden osa-alueiden aluevaihtelu näytti johtuvan suuremmalta osin alueiden asukasrakenteeseen liittyvistä tekijöistä kuin varsinaisista asuinalueiden vaikutuksista. Kuitenkin fyysisen toimintakyvyn havaittiin olevan kompositionaalisista tekijöistä riippumatta yhteydessä asuinalueen sosioekonomiseen tasoon niin, että sosioekonomisesti heikompiosaisilla alueilla fyysinen toimintakyky oli keskimäärin matalampi. Lisäksi havaittiin, että suurin suhteellinen merkitys oli juuri alueen huono-osaisuudella – erityisen hyväosaiset alueet eivät niinkään poikenneet keskimääräisitä alueista. Edelleen alueellinen huono-osaisuus näytti olevan jossain määrin irrallaan yksilötason huono-osaisuudesta fyysisen toimintakyvyn kannalta: huonompiosaisilla alueilla asuvat olivat terveyden näkökulmasta huonossa asemassa riippumatta yksilötason suojaavista tekijöistä, kuten tulotasosta. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
