Virtuaalista vertaisuutta virallisen terveydenhuollon rinnalla : Tutkimus masennuksen ja mielenterveyden ongelmien ympärille perustetusta Internetin oma-apuryhmästä

Autor: Yli-Kaitala, Kirsi
Přispěvatelé: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Jazyk: finština
Rok vydání: 2004
Předmět:
Popis: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan Internetissä toimivaa masennuksen ja mielenterveyden ongelmien ympärille perustettua keskusteluryhmää oma-apuryhmänä. Tutkimustehtävä on kaksijakoinen: yhtäältä kiinnitetään huomio ryhmän toimintatapoihin, toisaalta keskustelujen sisältöön. Ryhmää tarkastellaan refleksiivisen identiteettityön näyttämönä ja kiinnitetään huomio ryhmän merkityksiin virallisten terveydenhuoltopalvelujen rinnalla. Lisäksi arvioidaan, missä määrin keskusteluryhmää voi pitää virtuaalisena yhteisönä. Tutkimuksen aineisto koostuu Apua.info-palveluportaalin alaiseen Masennus, mielenterveys -keskuskusteluryhmään heinä-syyskuussa 2003 lähetetyistä viesteistä. Keskusteluryhmää ylläpiti Apua.info-portaalin alainen Tukinet-palvelu. Tutkimuksessa oma-apuryhmiä tarkastellaan osana uusia yhteiskunnallisia liikkeitä, joiden kasvulle on ollut keskeistä yksilöissä herännyt tietoisuus kyvystään muokata itse identiteettiään. Tutkimuskohde on myös terveyssosiologisesti kiinnostava, sillä se liittyy keskusteluihin yhtäältä medikalisaatiosta ja toisaalta terveyden asiantuntijuuden uudelleenmuotoutumisesta. Myös havainnot terveydenhoidon asiantuntijan ja asiakkaan suhteessa tapahtuneista muutoksista koskettavat virtuaalisia oma-apuryhmiä. Tutkimuskohdetta tarkastellaan lisäksi virtuaalisista oma-apuryhmistä käytyä keskustelua vasten, jossa keskeiseksi vastakkainasetteluksi näyttää muodostuneen näkemykset virtuaalisista oma-apuryhmistä yhtäältä yksilöiden voimavaroja lisäävinä ja toisaalta kysymys siitä, ovatko ne vain uusi osoitus itsekontrolliin perustuvan hallinnan lisääntymisestä. Tutkimuskohdetta lähestytään myös aikaisempaa virtuaalisista yhteisöistä käytyä keskustelua vasten. Analyysimenetelmä on osin aineistolähtöinen. Analyysimenetelmänä on käytetty lähilukua, jossa ryhmään lähetetyistä viesteistä on paikannettu aineiston indeksoinnin myötä kirkastuneiden tutkimusongelmien kannalta keskeisiä teemoja ja vastakkainasetteluja. Ryhmää identiteettityön näkökulmasta tarkasteltaessa lainataan välineitä myös keskusteluanalyysista. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät havaintoihin oma-apuryhmässä tapahtuneen identiteettityön lähtökohtaongelmista: masentuneen, pahoinvoivan minän kokeminen epänormaalina tai tarpeettomana ja kokemuksen liittyminen yksilöiden kyvyttömyyteen sanallistaa tilansa. Tutkimuksessa esitetään, että ryhmän terapeuttinen vaikutus perustui kokemuksen samankaltaisuuden tunnistamiseen, joka mahdollisti identiteettityön, jonka kautta masentuneen eettistä minää rakennettiin. Suhteessa virallisiin palveluihin ryhmälle löydettiin useita funktioita; osa virallisia palveluja täydentäviä osa niiden vaihtoehdoiksi ymmärrettäviä. Tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa keskusteluryhmän jäsenistä artikuloi ideaaliksi asiakaslähtöisen, neuvottelevaan vuorovaikutukseen perustuvan suhteen terveydenhoidon asiantuntijan ja asiakkaan välillä. Tarkasteltaessa ryhmää virtuaalisen yhteisöllisyyden näkökulmasta todettiin, että ryhmästä ei voi kokonaisuudessaan puhua yhteisönä, mutta siitä irtautui pienempiä, kokemuksen samankaltaisuuteen – symboliseen yhteyteen – perustuvia yhteisöjä, täsmäryhmiä.
Databáze: OpenAIRE