| Autor: |
Vanhanen, Tero Eljas |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Comparative literature, University of California, Berkeley, English Department, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning, Mandel, Naomi, Pyrhönen, Heta, Ikonen, Teemu, Riikonen, Hannu |
| Jazyk: |
angličtina |
| Rok vydání: |
2016 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Extreme fiction is literature that aims to shock audiences through transgression. Shock value implies two conflicting tendencies: to disturb and repel while simultaneously sparking our fascination and drawing us closer. Extreme fiction increasingly common as censorship has waned embraces this contradiction through shocking representation of sadistic violence and sexual transgression. Extreme fiction is defined by its affective qualities: it aims to shock, disturb, and disgust and expects readers to enjoy these responses. This study analyzes the affective qualities of transgression and shock value and maps out the affective narrative strategies typical of extreme fiction. The study takes a cross-disciplinary approach to extreme fiction and emotional response to fiction, combining cognitive aesthetics, philosophy of mind, and affect theory with narratological analysis of infamous works of extreme fiction. As the phenomenon gained large audiences in the last few decades of the twentieth century, the study focuses on five particularly influential novels from that era: Cormac McCarthy s Blood Meridian (1985), Bret Easton Ellis s American Psycho (1991), Dennis Cooper s Frisk (1991), Samuel R. Delany s The Mad Man (1994), and Poppy Z. Brite s Exquisite Corpse (1996). In order to approach extreme fiction, the study develops new methodological approaches to analyze emotional response to fiction and delineates the phenomenon of extreme fiction historically and theoretically. Finally, through careful analysis of how influential works of extreme fiction induce shock value, the study formulates the shock tactics and extreme strategies that intertwine the conflicting responses of repulsion and attraction that characterize extreme fiction. Kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole aina mukavaa ajanvietettä tai iloista itsensä kehittämistä. Jotkin kaunokirjalliset teokset pyrkivät shokeeraamaan, ahdistamaan, jopa ällöttämään lukijoitaan. Tällöin lukemisesta tulee kuin extreme-urheilua, ja tällaista kirjallisuutta voikin osuvimmin kutsua extreme-kirjallisuudeksi. Esimerkiksi äärimmäisten väkivaltaisten kauhu- tai sarjamurhaajatarinoiden viehätys perustuu shokkiarvoon. Ne kuvaavat äärimmilleen vietyä seksiä ja väkivaltaa, joiden tarkoitus on toisaalta shokeerata ja ahdistaa lukijoita, ja toisaalta sytyttää lukijoiden kiinnostus tarinaa kohtaan. Keskeistä extreme-kirjallisuudelle on synnyttää mahdollisimman vahva tunnekokemus lukijassa, joka koetaan viihdyttävänä ja haluttavana siitä huolimatta että se on pohjimmiltaan epämiellyttävä. Tämä tutkimus analysoi miten shokkiarvo toimii kaunokirjallisuudessa, erittelee lukijoiden shokeeraamisen eettisiä ja esteettisiä ongelmia sekä kartoittaa extreme-kirjallisuuden kerronnallisia strategioita, joilla teokset pyrkivät tuottamaan lukijoissa ahdistavia mutta yhä viihdyttäviä lukukokemuksia. Hyödyntäen monitieteisiä menetelmiä kirjallisuudentutkimuksen, kognitiotieteen ja filosofian aloilta, tämä tutkimus lähestyy extreme-kirjallisuutta erityisesti Yhdysvalloissa 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Tällöin raa alla väkivallalla revittelevät teokset nousivat ennennäkemättömään suosioon niin korkeakirjallisuuden kuin viihteenkin saroilla. Tutkimus keskittyykin viiteen keskeiseen romaaniin, joiden vaikutus on nähtävissä tänäkin päivänä: Cormac McCarthyn klassikoksi noussut ääriväkivaltainen lännentarina Veren ääriin (1985), Bret Easton Ellisin pahamaineinen Amerikan psyko (1991), Dennis Cooperin homoseksuaalisesta sarjamurhaajasta kertova kulttiklassikko Frisk (1991) sekä vielä suomentamattomat Samuel R. Delanyn skatologis-pornografinen The Mad Man (1994) ja Poppy Z. Briten Exquisite Corpse (1996), jota pidetään yhtenä extreme-kauhun merkkiteoksista. Näiden tapaustutkimusten kautta tämä tutkimus havainnollistaa miten kaunokirjalliset teokset tuottavat vahvoja tunnekokemuksia lukijoissaan sekä valottaa äärimmäisten seksi- ja väkivaltakuvausten viehätystä myös laajemmalti kulttuurin saralla. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
