| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma käsittelee Suomen liittymistä OECD:hen prosessina, joka alkaa OEEC:n ajoista 1950-luvun puolivälistä ja päättyy täysjäsenyyden saavuttamiseen 1969. Painopisteinä ovat kolme jaksoa: Suomen OEEC-hanke, Suomen OECD-hanke ja näiden väliin jäävä aika. Pääpaino on Suomen OECD-hankkeella. Näkökulmana on Neuvostoliiton suhtautuminen hankkeisiin ja vaikutusyritykset niiden kulkuun. Tutkimuksen on tarkoitus osaltaan paikata sitä aukkoa, joka on nähtävissä tutkimuksessa koskien Suomen integroitumista Länsi-Eurooppaan. Integraatiosta pyritään antamaan kokonaisvaltainen kuva ottaen eri hankkeiden yhteiset juuret ja syntyhistoria huomioon. Pääasiallisina lähteinä on käytetty ulkoministeriön arkiston OEEC:tä ja OECD:tä koskevia arkistoja sekä Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön Urho Kekkosen Arkistoa ja vuosikirjoja niiltä osin, kuin ne koskevat käsiteltävää aihetta. Muina lähteinä on käytetty kauppapolitiikan yleisteoksia, Urho Kekkosen ja Ahti Karjalaisen elämäkertoja sekä hankkeisiin osallistuneiden virkamiesten ja poliitikkojen muistelmia. Näistä lähteistä käsin on pyritty konstruoimaan mahdollisimman luotettava kuva prosessista, joka johti Suomen OECD-jäsenyyteen. Tutkimuksen tuloksena todetaan Suomen tien OECD:n jäseneksi käyneen pienin askelin, muuttuviin tilanteisiin sopeutuen. Ulkomaankauppa länteen piti turvata, joten Neuvostoliiton kärsivällisyyttä koeteltiin äärirajoille asti, 1958 jopa ylikin. Neuvostoliiton suhtautuminen järjestöön muuttui tutkittavan ajan kuluessa, koska itse järjestökin muuttui luonteeltaan. OEEC oli leimallisesti läntinen järjestö, joka ajoi taloudellista ja jopa poliittista integraatiota Yhdysvaltojen tuella. OECD:stä muodostui enemmän tilastoihin ja tutkimukseen suuntautunut kehittyneiden teollisuusmaiden järjestö, vaikka sitä perustettaessaan suunniteltiin jopa NATOn taloudelliseksi organisaatioksi. Paitsi OECD:n muuttunut luonne, Neuvostoliiton vastustuksen vähäisyyteen loppuvaiheessa vaikutti Tshekkoslovakian kriisi, jonka jälkimainingeissa ei sopinut puuttua ystävällisen naapurimaan asioihin. Tshekkoslovakian kriisin aiheuttaman tilanteen johdosta Neuvostoliitto varoi ärsyttämästä suomalaisia päättäjiä, varsinkaan Kekkosta, silloin, kun OECD-hanke olisi vielä ollut pysäytettävissä ilman selkeää puuttumista toisen valtion asioihin. |
