| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä esseestä, jotka käsittelevät puolueiden ja hallituksen suosiota suhteessa taloudelliseen kehitykseen. Ensimmäinen essee pohjautuu havaintoon, että jos aikasarja sisältää rakenteellisen poikkeaman, stationaarisuustestit tuottavat luokitteluvirheen yksikköjuuren tai fraktionaalisen yksikköjuuren sisältävän aikasarjan tapauksessa. Testaamme tätä havaintoa suomalaisten ja ruotsalaisten puoluekannatusaikasarjojen osalta vuosina 1987-2001. Puoluekannatussarjojen koostumus ja luonne viittaavat sekä fraktionaaliseen dynamiikkaan että rakenteellisiin poikkeamiin. Havaitaan, että kolmessa kannatussarjassa esiintyy rakenteellisia poikkeamia ja kahdessa niistä poikkeamien kontrollointi muuttaa yksikköjuuri oletusta fraktionaaliseksi. Näin ollen puoluekannatussarjoilla on joko pitkä tai täydellinen muisti, mitä ei kuitenkaan rakenteellisten poikkeamien kontrollointi poista. Toisessa esseessä etsitään tekijöitä, jotka selittävät Suomen ja Ruotsin puoluekannatusaikasarjoja vuosina 1987-2001. Maat kokevat samanaikaisesti syvän talouskriisin, mutta selviytyvät siitä eri politiikoilla. Suomalaisten oikeistopuolueiden kannatus laskee työttömyyden kasvaessa, vasemmistopuolueiden kannatus puolestaan kasvaa. Ruotsin osalta tulokset ovat päinvastaisia. Kynnysmallin estimointi osoittaa, että työttömyyden tulee Suomessa ylittää 10.7% ennen kuin vasemmistopuolueiden kannatus kasvaa. Oikeistopuolueet puolestaan menettävät kannatusta kun työttömyys on välillä 12.2% ja 15.1 %. Ruotsalaisten puolueiden osalta tällaisia kynnyslukuja ei löydetä. Kolmannessa esseessä tutkin alueellisen työttömyyden, poliittisen ja sosio-ekonomisen taustan vaikutusta hallituksen kannatukseen yksilötasolla. Oikeistohallituksen aikana (1991-95) korkea alueellinen työttömyys ei vähennä hallituksen kannatustodennäköisyyttä, kun taas näin käy nk. sateenkaarihallituksen aikana (1995-2001). Havainto selittyy Keskustapuolueen laajalla kannatuksella maaseutumaisilla, korkean työttömyyden alueilla. Muutoin tuloksemme tukevat luokkasamaistumisen vähentymistä ja poliittisen taustan vahvaa vaikutusta kannatuspäätöstä tehtäessä. Lisäksi ne, jotka tiedostivat oman riskinsä päätyä heikompiosaiseksi, vastustivat todennäköisemmin hallitusta. This dissertation consists of three separate essays on government and party popularities and their connections to the economy. The first essay is based on the finding that a time series with a unit root or fractional unit root can be miscategorized in stationarity tests if the series has structural breaks. This finding is tested on Finnish and Swedish party popularity series. The composition and nature of popularity series provide reasons to assume fractional dynamics. The years included, 1987-2001, offer several reasons for the existence of structural breaks. Three series have breaks and in two cases control of the structural breaks changes the unit root assumption to a fractional unit root. Popularity series have either long or perfect memory, but this property cannot be removed by controlling structural breaks. In the second essay, we find that in 1987-2001 unemployment and inflation have the opposite influences on the popularities of Finnish and Swedish leftist and rightist parties. The popularities of the Finnish right-wing (left-wing) parties decrease (increase) when unemployment and inflation increase but in Sweden the opposite happens although the countries experience simultaneously an economic crisis. Fitting a threshold model further widens the differences. Popularity of the Finnish leftist parties increases when unemployment is high ( |
