| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, division of food and nutrition, Doctoral Program in Population Health, Folkhälsan Research Center, Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Väestön terveyden tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, Doktorandprogrammet i befolkningshälsan, Sarlio, Sirpa, Erkkola, Maijaliisa, Ray, Carola |
| Popis: |
Food eaten at preschool forms a significant part of preschoolers’ diets. In addition to foods served at preschool, other factors in the mealtime environment may also impact children’s dietary intake. Such factors include mealtime practices, such as the serving style of the food, the personnels’ role in modelling healthy eating, and encouraging children to try new/less-favourite foods. Additionally, more distal factors in the mealtime environment, such as written food policies and cooperation with catering service, can associate with dietary intake. The use of mealtime practices vary greatly between preschools, so determinants of preschool mealtime practices, such as neighbourhood socioeconomic status (SES), are also of interest. This study aimed to examine how the preschool mealtime environment, including mealtime practices used by early educators and preschool-level facilitators of and barriers to healthy nutrition, is associated with children’s dietary intake at preschool. The examined dietary factors were vegetable consumption, fresh and frozen fruits and berries consumption, fibre intake, energy intake (proportion of daily energy intake at preschool) and added sugar intake. Another aim of the thesis was to assess whether preschool neighbourhood SES associates with mealtime practices in preschool groups. The thesis applies data from the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) project. The study data consist of the cross-sectional DAGIS survey conducted in 2015-2016 in eight municipalities in Southern and Western Finland. Of the preschool managers in the participating 66 municipal preschools, 58 (88% of all) reported preschool-level facilitators of and barriers to healthy eating, including food policies, cooking onsite or not, lack of resources, cooperation challenges with catering services, etc. A total of 379 (79%) early educators filled in a questionnaire on their mealtime practices and opinions about preschool food. Lunch situations of preschool groups were observed by research personnel to assess serving style. Early educators kept food records for the participating children on 2 preschool days. In total, 586 children fulfilled the inclusion criteria of having food consumption data of three meals at preschool on at least one day. Map grid data on preschool neighbourhood SES were received from Statistics Finland. Sub-study I associated the personnels’ positive opinions about preschool food with higher consumption of vegetables among children. In contrast, role modelling by the personnel and personnels’ positive opinion about the preschool food associated with a smaller proportion of daily energy intake at preschool among children. Lastly, encouragement to eat fruits and vegetables was associated with higher fibre intake. Serving style was not associated with any of the studied dietary intake variables. Sub-study II found that children consumed more vegetables and had a higher fibre intake in preschools belonging to the highest tertile of the number of food policies compared to the lowest tertile. Additionally, manager-reported cooperation challenges with catering service was associated with both higher fibre intake and lower odds of children eating fruits and berries at preschool. Lack of resources (personnel, materials, planning time) was also associated with lower odds of children eating fruits and berries. Other preschool-level factors, such as cooking site, were not associated with children’s dietary intake. Sub-study III examined associations between preschool neighbourhood SES and mealtime practices in preschool groups. In the unadjusted model, high preschool neighbourhood SES associated with higher odds of role modelling by the personnel and rewarding with food, and lower odds of birthday treats available at birthdays. However, in the adjusted model, only rewarding with food remained associated with preschool neighbourhood SES. To conclude, several factors in the preschool mealtime environment were associated with children’s dietary intake at preschool. Regarding previous studies, some of the found associations were controversial. New associations were found not only between the personnels’ opinions about the food and children’s dietary intake but also between cooperation challenges with catering service and children’s dietary intake. These findings, especially cooperation between preschool and catering personnel, should be studied further and more thoroughly. All in all, the preschool mealtime environment can partly determine children’s dietary intake at preschool, and these factors should be acknowledged when promoting healthy food intake at preschool. Päiväkodissa syöty ruoka muodostaa merkittävän osan siellä hoidettavien lasten ruokavaliosta. Vaikka on selvää, että päiväkodissa tarjolla oleva ruoka määrittää lasten ruuankäyttöä, myös ruokailuympäristöllä voi olla merkitystä sille, mitä ja kuinka paljon lapset syövät päiväkodissa. Ruokailuympäristön ja lasten ruoankäytön välisistä yhteyksistä päiväkodissa on vain vähän tutkimuksia. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkodin ruokailuympäristö, mukaan lukien varhaiskasvattajien käyttämät ruokailukäytännöt sekä päiväkotitason tekijät ovat yhteydessä lasten ruoankäyttöön ja ravinnonsaantiin päiväkodissa. Tutkittuja ravintotekijöitä olivat kasvisten kulutus, tuoreiden ja pakastettujen hedelmien ja marjojen kulutus, kuidun saanti, energian saanti (päiväkotiaikaisen energiansaannin osuus koko päivän energiansaannista) ja lisätyn sokerin saanti. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida, onko päiväkodin alueen sosioekonominen asema yhteydessä päiväkotiryhmissä käytettyihin ruokailukäytäntöihin. Väitöskirjatyössä käytetään Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) –hankkeen tutkimusaineistoa. Tutkimusdata koostuu DAGIS-hankkeen poikkileikkaustutkimuksen aineistosta, joka kerättiin vuosina 2015-2016 66 päiväkodissa Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Päiväkotien kasvatushenkilöstö ja johtajat vastasivat kyselylomakkeilla ruokailuun liittyvistä tekijöistä päiväkodissa. Varhaiskasvattajat pitivät ruokapäiväkirjaa tutkimukseen osallistuvien lasten ruoankäytöstä kahtena päiväkotipäivänä. Kaikkiaan 586 lasta oli syönyt kolme ateriaa päiväkodissa ainakin toisena kirjanpitopäivänä, ja heidät otettiin mukaan analyyseihin. Tilastokeskukselta saatiin tiedot päiväkotien alueiden asukkaiden sosioekonomisesta asemasta. Varhaiskasvattajien positiivinen mielipide päiväkotiruoasta oli yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten kulutukseen. Sitä vastoin henkilöstön lounastaminen lasten kanssa ja positiivinen mielipide päiväkotiruoasta olivat yhteydessä vähäisempään energiansaantiin päiväkodissa. Kannustaminen kasvisten ja hedelmien syömiseen oli yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin. Lapset söivät enemmän kasviksia ja saivat enemmän kuitua päiväkodeissa, joissa oli eniten ruokailuun liittyviä kirjallisia sääntöjä. Lisäksi päiväkodin johtajan raportoimat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa olivat yhteydessä sekä lasten runsaampaan kuidun saantiin, että pienempään todennäköisyyteen syödä hedelmiä ja marjoja. Päiväkodin alueen sosioekonominen asema ei juurikaan ollut yhteydessä päiväkodin ruokailukäytäntöihin, kun kunnan ja henkilöstön koulutustason vaikutus huomioitiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että monet tekijät päiväkodin ruokailuympäristössä olivat yhteydessä lasten ruoankäyttöön päiväkotipäivän aikana. Etenkin päiväkodin ja ruokapalvelun yhteistyötä ja sen haasteita tulisi tulevaisuudessa tutkia kattavammin. Päiväkodin ruokailuympäristö määrittää osaltaan lasten ruoankäyttöä päiväkodissa ja se tulisi ottaa paremmin huomioon, kun edistetään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia päiväkodissa. |
