Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkin työssäni ydinturvallisuusalan yhteistyön kentän kehitystä Suomen lähialueilla. Tarkastelen tätä ydinturvallisuusyhteistyön kenttää erityisesti Suomen virallisen ydinturvallisuusalan lähialueyhteistyön näkökulmasta, mutta lisäksi tarkastelen myös muita tärkeitä kahden- ja monenkeskisiä ydinturvallisuusalan yhteistyön toimijoita Suomen lähialueilla. Suomen lisäksi muita lähialueilla kahdenvälistä yhteistyötä harjoittavia maita ovat olleet mm. Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Norja ja Ruotsi. Keskeisiä monenkeskisiä toimijoita ovat olleet mm. TACIS- ja PHARE-ohjelmien ja pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahaston puitteissa toteutetut EU-hankkeet ja Euroopan Jälleenrakennus -ja kehityspankin (EBRD) rahoittamat hankkeet. Lähialueyhteistyön ja Suomen lähialueiden -käsitteiden käyttöni perustuu ennen kaikkea ulkoasiainministeriön tapaan määritellä ne. Tätä kautta tarkastelemikseni Suomen lähialueiksi rajautuu Luoteis-Venäjä ja Baltian maat. Alueella sijaitsee kolme useissa länsimaisissa turvallisuusselvityksissä riskialttiiksi havaittua voimalaa, joissa tutkimusajanjaksonani oli käytössä yhteensä kymmenen reaktoria. Venäjän puolella sijaitsevat Leningradin alueen voimala Sosnovyi Bor sekä Kuolan ydinvoimala Polarnye Zori. Liettuassa puolestaan sijaitsee Ignalinan ydinvoimala. Muista Suomen lähialueiden ydinriskeistä puhuttaessa keskeisimmäksi muodostuvat Murmanskin alueen ydinjäteongelmakeskittymät Neuvostoliiton pohjoisen laivaston raunioilla Barentsinmeren rannalla. Pyrin erityisesti tekemään tärkeimmistä historiallisista tarkastelupisteistäni käsin vertailua siitä, miten kukin merkittävä poliittinen prosessi on vaikuttanut ydinturvallisuusalan yhteistyökentän kehitykseen Suomen lähialueilla. Tärkeimpiä näistä historiallisista tarkastelupisteistäni ovat Neuvostoliiton hajoaminen, Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys, EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan muotoutuminen ja Baltian maiden EU-jäsenyys. Näistä pisteistä käsin teen vertailua ja pohdin, miten nämä tapahtumat ovat muuttaneet ydinturvallisuusalan yhteistyön kenttää Suomen lähialueilla. Tärkein oletukseni on ollut se, että kahdenväliseen yhteistyöhön alkutilanteessa vahvasti painottunut yhteistyökenttä Suomen lähialueilla on vähitellen muuttunut monenkeskiseen yhteistyöhön painottuneeksi. Uskon siis bilateriaalisuuden vähitellen väistyneen multilateriaalisuuden tieltä Suomen lähialueiden ydinturvallisuusyhteistyössä. Tutkimustulokseni osoittavat, että näin on pitkälti käynytkin. Pyrin ennen kaikkea etsimään tekijöitä, jotka ovat tavalla tai toisella mullistaneet ja muuttaneet ydinturvallisuusyhteistyön toimijakenttää Suomen lähialueilla. Tärkeää on ollut pohtia, miksi yhteistyön painopiste on eri aikoina muuttunut, ja miten uudet yhteistyömuodot ovat milloinkin nousseet vanhoja haastamaan. Tutkimukseni näkökulma edellytti varsin monitahoisen lähdemateriaalin käyttöä. Toisaalta tarvitsin yleisesti lähialueyhteistyön organisoimiseen ja määrittämiseen liittyvää aineistoa, kuten ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyöraportteja ja toimintastrategioita, mutta toisaalta erityisen tärkeätä minulle oli ydinturvallisuusalan lähialueyhteistyötä koskeva aineisto. Ydinturvallisuusalan yhteistyön perustiedon keräämisessä Säteilyturvakeskus STUKin raportit ja toimintakertomukset ovat olleet erityisen tärkeitä. Alkuperäislähteinä keskeistä materiaalia tutkimukseni kannalta ovat olleet STUKin arkistosta löytyvät matkakertomukset ja STUKin tiedotusosaston lehtileikekokoelma. Olen tehnyt myös viisi haastattelua, jotka ovat olleet erityisen tärkeitä kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta. Aiheeni ollessa ajallisesti varsin läheinen, myös internet-lähteet ovat olleet tärkeitä. Myös esimerkiksi neuvostoajan idänkaupan ja lähialueyhteistyön vertailussa erilaiset idänkaupan historiaan liittyvät lähteet ovat olleet tarpeellisia. Samalla tavalla esimerkiksi EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja Suomen ulkopolitiikan 90-luvun kehitykseen liittyvä kirjallisuus on ollut tärkeää taustamateriaalia. Suomen ja Venäjän energiapolitiikkaa tarkastellessani ydinturvallisuusalan yhteistyökentän kehitykseen vaikuttavina tekijöinä, tarvitsin myös monenlaisia lähteitä. |