Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan mielenosoituksia ja niiden suhdetta mediaan järjestäjien näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat Solidaarisuus-liiton ja Oikeutta Eläimille -yhdistyksen mielenosoitukset ja yhdistysten aktivistien mediaa koskevat ajatukset. Tapaustutkimukselle tyypillisesti käytetty aineisto ja menetelmät ovat monenlaisia: aktivistien haastatteluja, kirjallista aineistoa ja havainnointeja. Mielenosoituksia ja suomalaista protestoinnin perinnettä käsittelevät aiemmat tutkimukset löytyvät sosiaalisten liikkeiden tutkimusalalta. Tutkielmassa keskeisimpiä niistä ovat Charles Tillyn, Martti Siisiäisen ja Risto Alapuron toimintarepertuaaria käsittelevät teoriat sekä Alberto Meluccin ja Sidney Tarrow’n uusia ja vanhoja liikkeitä koskevat ajatukset. Tiedotusvälineiden ja politiikan merkitystä on tutkielmassa tarkasteltu muutamien yleisten väitteiden valossa. Mielenosoitusten mediastrategioista taas kertovat Donatella della Portan ja Mario Dianin sekä Thomas Rochonin tutkimukset. Tutkelman tarkoituksena on aluksi kuvailla yhdistysten toimintarepertuaaria, mielenosoituksia ja niissä käytettyjä keinoja sekä järjestäjien toiminnalle antamia selityksiä. Tämän jälkeen tarkastellaan aktivistien mediaa ja julkisuutta koskevia ajatuksia ja pyritään selvittämään sitä, vaikuttaako median olemassaolo mielenosoitusten ja niissä käytettyjen keinojen valintaan. Lopuksi vielä kysytään, millainen on median suhde koko suomalaiseen toimintarepertuaariin. Solidaarisuus-liiton ja Oikeutta Eläimille -yhdistyksen keinovalikoimassa mielenosoituksilla on tärkeä asema, ja perinteiset banderollit, liput, iskulauseet, puheet ja marssit ovat edelleenkin tärkeitä mielenosoituksen tunnusmerkkejä. Pientä muutosta toimintamuodoissa tapahtuu kuitenkin koko ajan. Näkyvyys, energisyys ja symbolisuus ovat tärkeimpiä ja painoarvoltaan kasvavia mielenosoitusten ominaisuuksia, vaikka myös vanhat vakuuttamisen muodot, määrä ja väkivalta, toimivat edelleen. Aktivistien kokemukset julkisuudesta ovat kaukana toivotusta. Järjestäjät kokevat, etteivät voi vaikuttaa mielenosoitustensa saamaan julkisuuteen, mutta tavoittelevat siitä huolimatta median huomiota valikoimalla keinoja ja panostamalla tiedotukseen. Mielenosoitukset liittyvätkin yhdistyksillä laajempaan näkyvyyteen ja tiedotukseen perustuvaan keinojen kokonaisuuteen. Kysymys median vaikutuksesta koko suomalaisen toimintarepertuaarin muutokseen on liian laaja tämän kokoisen työn vastattavaksi. Joitakin yhteisiä linjauksia käytettyjen keinojen ja tiedotusvälineiden välisistä suhteista aineistosta kuitenkin löytyy. Media näyttäisi yhdessä muiden epävarmuuksien ja ristiriitaisuuksien kanssa vaikuttavan siihen, että liikkeiden ja yhdistysten toimintamuodot ovat moninaisia ja varmuuden vuoksi kaiken kattavia. Media tukee mielenosoitusten säilymistä raportoimalla niistä, mutta vaatii myös jatkuvasti uutta, suurempaa ja militantimpaa toimintaa ja kannustaa siten muutokseen. Epätoivo mediavälitteisen julkisuuden hallitsemattomuudesta on johtanut myös suorien, ei-mediaperustaisten vaikutuskeinojen kehittelyyn. Mielenosoitus taipuukin paitsi uusiin toimintamuotoihin myös median kiertoon ja on siten keinona ja kognitiivisena käsitteenä edelleenkin hyvin käyttökelpoinen. |