| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Julkisten palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen taustalla ovat vaatimukset keventää ja tehostaa julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja julkisten organisaatioiden kehittämisen välineiksi. Kyseiset vaateet kumpuavat uudesta hallinnan (governance) teoriasta, jonka mukaan uudet toimintatavat hämärtävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä rajaa, integroivat sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja muuttavat eri osapuolten välistä työnjakoa ja vastuita. Palvelujen tuotannossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näkemyksiin ja tulkintoihin valtiosta ja sen tehtävistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistamisen lähtökohtia ja siihen liittyviä jännitteitä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä, erityisesti kaupungin yrityksiltä ostamien palveluiden ja palveluseteleiden kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, miten uusi hallinnan teoria kykenee sovittamaan yhteen erilaisia toimijoita (julkisia ja yksityisiä) ja tavoitteita (taloudellisia ja poliittisia) sekä mahdollisesti muita esiin nousevia tekijöitä (oikeus, hallinto, hoiva). Pääkaupunkiseutu muodostaa yksityisten palvelutuottajien suurimman markkina-alueen Suomessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupunginvaltuusto sekä kaupungille julkisia palveluja tuottavat hoivayritykset. Pääaineiston muodostavat vuosina 2007–2008 tehdyt 19 haastattelua Helsingin kaupunginvaltuutettujen (10 kpl) ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien (9 kpl) kanssa, julkisia palveluja koskevat poliittiset asiakirjat sekä Helsingin Yrittäjien vuonna 2008 teettämä hoiva-alan kartoitus. Aineistoa tulkitaan teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta kahden toisiinsa limittyvän teoreettisen jäsennyksen avulla: uuden hallinnan teorian (Stoker) ja järjestelmäteorian (Luhmann). Tutkimuksen kannalta keskeisiä lähtökohtia ovat ajatukset julkisten palvelujen ulkoistamiseen sisältyvästä sosiaalipolitiikan reformista (Julkunen), sen linkittyminen hyvinvointivaltion muutokseen kilpailuvaltioksi (Jessop) sekä ajatus siitä, että yksityisen sektorin tuominen julkisiin palveluihin pakottaa palvelutuotantoon osallistuvat yritykset omaksumaan uudenlaista poliittista ajattelua ja toimintaperiaatteita(Andersen). Samanaikaisesti kun palvelusektorin rooli kansantaloudessa on kasvanut, myös Suomessa päätöksentekijät ovat alkaneet tarkastella julkisia palveluja kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn osatekijöinä. Kilpailuvaltion vaatimuksiin vastaaminen on näin korostanut elinkeinopolitiikan roolia kunnallisen palvelutuotannon uudistamisessa. Tutkimustulokset viittaavat neljänlaisiin johtopäätöksiin: 1) julkisen sektorin sisäisiin vaikeuksiin sovittaa vastuut ja ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta hallinnollisiin rakenteisiinsa, 2) politiikan hyvinvointia edistävissä päämäärissä kilpailukykyä painottavat tavoitteet ovat johtaneet kansalaisuuden korvautumiseen asiakkuuksilla, 3) olemassa olevilla markkinoilla tapahtuva julkisten palvelujen kilpailuttaminen estää luottamuksen muodostumista kaupungin ja hoivapalveluja tuottavien yritysten välille sekä 4) poliittisten ohjelmien mukautuessa markkinoilta tuleviin vaateisiin talouden ja politiikan välinen ristiriita on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yrityksissä korvautunut yhä enemmän hoivan ja talouden yhdistelmän ja lakia noudattavan hallintojärjestelmän vastakkainasettelulla. |
