| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan epäilyn asemaa sosiaalisessa havaitsemisessa sekä teoreettiselta kannalta että empiirisesti media-aineiston valossa. Lähtökohtana epäilyn ilmiön jäsentämiselle toimii mediayleisöä järkyttänyt skandaali - vuonna 2001 Lahden hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa paljastunut laaja dopingaineiden käyttö -, jossa epäilyllä oli dramaattisia vaikutuksia julkiseen sosiaalisen havaitsemisen prosessiin. Syyllisten etsintä osoittautui tässä skandaalissa harvinaisen monimutkaiseksi tehtäväksi, mutta tästä huolimatta poikkeuksellisen laaja henkilöiden joukko sai osakseen voimakasta yleisön vihaa ja epäluottamusta. Näiden voimakkaiden reaktioiden virittämänä tutkielman tutkimustehtäväksi asettuu Lahden dopingskandaalin kehityskulun tulkinta epäilyn ilmiön näkökulmasta. Steven Fein työtovereineen on kehittänyt epäilyn ilmiön kokeellis-kognitiivista teoriaa pyrkien antamaan kuvauksen siitä, kuinka toimijoiden salattujen motiivien tunnistaminen vaikuttaa tarkkailijoiden päätelmiin toimijoiden käyttäytymisestä (esim. Fein & Hilton 1994). Salattujen motiivien asemaa kommunikaation ja sosiaalisten suhteiden määrittelyn kannalta on puolestaan tarkastellut Erving Goffman erityisesti kehysanalyysiksi kutsumansa näkökulman puitteissa (Goffman 1986). Yhdessä näkökulmat tavoittavat keskeiset dopingskandaalissa esillä olleet epäilyn ulottuvuudet. Tutkielmassa pyritään siten analysoimaan dopingskandaalia em. näkökulmista sekä esittämään tulkinta kokeellis-kognitiivisen ja kehysanalyyttisen epäilyn teorian suhteista. Sanomalehtiaineistoon perustuvan laadullisen analyysin tuloksena esitetään, että kognitiivinen epäilyn teoria kuvaa osuvasti lähinnä dopingskandaalin alkuvaiheita, jolloin salatuista motiiveista vihjaava informaatio kommunikoitui ensimmäistä kertaa ja kohdistui selkeästi juuri tiettyihin toimijoihin. Tällöin tarkkailijat koettelivat monipuolisia selityksiä toimijoiden kiistanalaisena havaittuun käyttäytymiseen ja välttivät sitovia piirrepäätelmiä, aivan kuten kognitiivisessa teoriassa esitetään. Tällainen epäilyn prosessi kuitenkin muutti muotoaan, kun salatuista motiiveista vihjaavat viestit alkoivat toistua ja kohdistua yhä laajempaan ja epämääräisempään toimijoiden joukkoon. Tämän serauksena tarkkailijat pidättäytyivät sitovien käyttäytymisselitysten tekemisestä yllättäen myös silloin, kun salatuista motiiveista saatiin selkeitä näyttöjä. Tätä ratkaisevaa epäilyn muuntumista epäluottamuksen kierteeksi voi selittää kommunikatiivisten kehysprosessien näkökulmasta: epäluottamuksen esitetään juurtuneen tapahtumien normaaliksi tulkintaodotukseksi sen seurauksena, että laaja toimijoiden joukko käytti epäilyjen torjuntaan kehysstrategiaa, jonka elementteinä olivat 1) mahdollisten sisäpiirin jäsenten suojelu, 2) johdonmukainen vaikeneminen epäilyjä virittävästä informaatiosta ja 3) pyrkimys ulottaa selonteot myös muiden toimijoiden tilanteenmäärittelyt kattaviksi. Kognitiivisessa teoriassa kuvatuille päättelyprosesseille esitetäänkin vuorovaikutuksellisia reunaehtoja, joiden mukaan 1) vastaavuuspäätelmä edellyttää avoimeen kehykseen sitoutumista, 2) epäily ja vaihtoehtoiset käyttäytymisselitykset edellyttävät kilpailevien kehysten tunnistamista ja 3) epäluottamus edellyttää jatkuvan lavastuskehyksen olettamista. Tärkeimmät lähteet olivat Fein, S. & Hilton, J. L. (1994). Judging others in the shadow of suspicion; Goffman, E. (1986). Frame analysis ja Goffman, E. (1959). The presentation of self in everyday life. |
