| Popis: |
Tutkimuksessa selvitetään, miten ja mistä syistä terveyskeskusten asiakkaiden kokema palvelujen laatu vaihtelee. Lisäksi tutkitaan eroavatko tuottavuudeltaan erilaisten terveyskeskusten palvelut laadullisesti toisistaan. Laatua mitattiin terveyskeskuspalvelujen käyttäjien antamilla kouluarvosanoilla neljästä kymmeneen. Tuottavuutta kuvataan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laskemilla keskimääräisillä tehokkuusluvilla. Tutkimukseen kohteina olivat seuraavat terveyskeskusten kuntayhtymät ja yksittäisten kuntien terveyskeskukset sekä niiden palvelujen laatu ja saavutettavuus: Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi/Oitti, Hausjärvi/Ryttylä), Mäntsälän terveyskeskus, Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä (Säkylä, Köyliö), Elimäen ja Korian terveyskeskus ja Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Joutsa). Laatua tutkittiin em. terveyskeskusten asiakkaiden näkökulmasta postikyselyjen ja paikkatietomenetelmien avulla. Tutkimuksen aluksi kartoitettiin asiakkaiden kokeman laadun osatekijöitä Helsingin kaupungin terveysasemien asiakkaille järjestetyillä ryhmäkeskusteluilla. Tutkituista terveyskeskuksista tehokkain, Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä oli asiakkaiden laatuarvioinneissa (8,7) selvästi palveluiltaan laadukkain. Myös toiseksi tehokkaimman terveyskeskuksen, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, asiakkaiden antamat laatuarviot olivat melko korkeita (8,1). Toisaalta edellisiä tehottomammat Elimäen terveyskeskus ja Joutsan seudun terveyskeskus saivat hyvät laatuarviot asiakkailtaan (8,2 ja 8,0). Tehokkuudeltaan maan keskikastiin kuuluva Mäntsälän terveyskeskus sai asiakkailtaan selvästi alhaisimmat laatuarviot (7,5). Terveyskeskuspalvelujen laatueroja tarkasteltiin sekä terveyskeskusten kuntayhtymien että yksittäisten terveyskeskuspalveluja tarjoavien kuntien välillä. Molemmissa ryhmissä palvelujen käyttäjien laatuarvioissa oli selviä eroja. Useimmissa saatavuutta kuvaavissa mittareissa (yhteyden saaminen puhelimitse, vastaanottoajan saaminen ja odotusajat) terveyskeskusten väliset erot olivat kuitenkin suuria. Myös lääkärin ammattitaitoa kuvaavissa laatumittareissa oli selviä terveyskeskuskohtaisia eroja. Tutkittujen kuntainyhtymien sisällä oltiin palveluihin lähes yhtä tyytyväisiä asuinkunnasta riippumatta. Terveyskeskusten palvelujen käyttäjien taustaa kuvaavat muuttujat eivät juurikaan selitä heidän antamiaan palveluarvosanoja. Keskimääräisiin palveluarvosanoihin vaikuttavat etenkin terveyskeskuspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä niissä olevat terveyskeskuskohtaiset erot. Ajanvarausvastaanoton yleisarvosanaan vaikuttivat vastaanottoajan saamisen lisäksi ammattitaitoon, palvelualttiuteen, odotusaikaan ja terveyskeskuksen tiloihin liittyvät muuttujat. Odotusajat korostuivat päivystysvastaanoton yleisarvosanaa selittävinä muuttujina. Odotusajat, henkilökunnan ammattitaitoa ja terveyskeskuksen sijaintia kuvaavat muuttujat selittivät parhaiten useimpien yksittäisten terveyskeskusten yleisarvosanan vaihtelua. Pinta-alaltaan suurissa kunnissa terveysasemien saavutettavuus vaihteli paljon samalla kun myös tyytyväisyys terveyskeskuksen sijaintiin korreloi voimakkaasti saavutettavuuden kanssa. Pitkät asiointimatkat kasvattivat muuttoalttiutta etenkin pinta-alaltaan suurissa kunnissa, joissa on vain yksi terveysasema. Terveyskeskuspalvelujen huono saatavuus lisäsi lähinnä pienituloisten eläkeläisten muuttoaikeita. Terveyskeskuspalvelujen tehokkuuden, laadun ja saatavuuden välisten yhteyksien tunteminen korostuu lähivuosina etenkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Jotta terveyskeskuspalvelujen tehokkuuden ja laadun välisiä yhteyksiä voitaisiin arvioida, täytyy ensin olla tietoa siitä, heijastuuko palveluihin käytettyjen resurssien vaihtelu palvelujen laadun vaihteluun. Tällaisen tiedon saaminen onnistuu ainoastaan monipuolisella ja perusteellisella palvelujen käyttäjille kohdistetulla tutkimuksella. |
