| Autor: |
Panigrahi, Anne |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2000 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuskohteena ovat nuorisorikolliset ja pahantapaiset lapset sekä heihin kohdistetut rangaistustoimenpiteet 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Tutkimus seuraa nuoria rikoksentekijöitä koskevan oikeusaseman ja lainsäädännön kehitystä 1920- ja 1930-lukujen aikana. Juuri tällöin nuoria rikoksentekijöitä koskevien erityismääräysten tulo Suomen lainsäädäntöön oli vauhdikkaimmillaan. Lähdemateriaalina tutkimuksessa käytetään ensisijaisesti kolmen ammattilehden; Vankeinhoito-lehden, Lastensuojelulehden sekä Lapsi ja Yhteiskunta -lehden nuorisorikollisuutta käsitteleviä artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. Muu lähdemateriaali koostuu komiteanmietinnöistä, tuomioistuinpöytäkirjoista sekä aihetta sivuavista aiemmista tutkimuksista ja kirjallisuusmateriaalista. Tutkimuksen tarkoituksena on alan ammattilehdistössä käydyn keskustelun valossa luoda kuvaa 1920- ja 1930-lukujen nuorisorikollisuustilanteesta ja esittää pahantapaisille lapsille ja nuorille rikollisille annettuja rangaistuksia sekä kuvata rangaistuslaitoksia. Tärkeimmäksi tässä esittelyssä nousee nuorille rikoksentekijöille määrättyjen rangaistusseuraamusten kuvaaminen eli kasvatuslaitosten, vankiloiden ja kurinpitokeinojen esiin nostaminen. Mielenkiinnon kohteena on myös asiantuntija-aseman saavuttaneiden aikuisten suhtautuminen pahantapaisiin lapsiin ja nuoriin ja heidän vastakulttuureihinsa. Tutkimieni ammattilehtien näkökulmaa nuoriin rikoksentekijöihin tarkastellaan Ahti Laitisen kriminologisten teorioiden tarjoamien näkemysten mukaisesti. Erilaiset näkökulmat rikoksentekijöihin jaotellaan yksilö-, prosessi-, rakenne ja tilannekeskeisiin teorioihin, joista 1920- ja 1930-lukujen lehtikeskusteluja nuorista rikollisista edustivat yksilö- ja prosessikeskeiset teoriat. Erityisesti Vankeinhoito-lehti edusti yksilökeskeistä lähestymistapaa, selittämällä rikollisuutta rikoksentekijän persoonallisuuden ja ominaisuuksien avulla. Prosessiteoreettinen näkemys, joka Lastensuojelulehdessä korostui, näki yksilön ja hänen lähiympäristönsä välisen suhteen merkittäväksi rikollisuuden sääntelyssä. 1920-1930-lukujen aikana annetut nuoriin rikoksentekijöihin kohdistuneet lainsäädännölliset erityismääräykset korostivat nuorten erityisasemaa lainrikkojina ja sisälsivät heidän "suojeluunsa" tähtäävän kasvatustavoitteen, parannusperiaatteen. Lastensuojelun ja Vainkeinhoidon ammattilehdissä parannusperiaate nousi keskeisimmäksi yhteiseksi tekijäksi nuorisorikollisuuteen vaikuttamispyrkimyksissä. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
