| Autor: |
Manninen, Rikhard |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2001 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Vuodenvaihteessa 2000 astui voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen tavoitteena on vuorovaikutteisuuden, osallistumisen ja avoimuuden lisääminen suunnittelujärjestelmään. Ajan mittaan hankittavat suunnittelun käytännön kokemukset osoittavat, mitkä osallistumismenettelyt ovat paikallisesti toimivia. Helsingissä on Vuosaaren suunnittelussa jo ennen uuden lain voimaan astumista ollut toiminnassa asukastoimikuntaan nojaava osallistumismenettely. Suunnittelijat ja asukastoimikunnan jäsenet ovat sen toimintaan käytäntöjen tasolla tyytyväisiä. Osallistumismenettelyä pidetään toimivana, vaikka vuorovaikutuksen lähtökohtana olivat 1990-luvun alussa suunnittelijoiden ja asukkaiden väliset konfliktit. Tutkimuksessa kysytään miten, ja minkälaisten prosessien kautta Vuosaaren suunnittelujärjestelmä asukastoimikuntineen on saatu toimimaan. Miten asukastoimikunta perustettiin, miksi se perustettiin ja minkälaiseksi sen toiminta on muotoutunut? Mikä on asukastoimikunnan rooli Vuosaaren suunnittelussa? Näitä kysymyksiä tarkastellaan suhteessa suunnittelun rationaalisuuteen ja hallinnon toiminnan taustalla vaikuttavaan policyyn. Aineisto muodostuu viidestätoista Vuosaaren suunnitteluprojektin osallisille tehdystä haastattelusta. Suunnitteluprojektin osallisia ovat alueen suunnittelijat, asukastoimikunnan jäsenet sekä Oy Paulig Ab:n edustajat. Oy Paulig Ab on alueen suurin yksityinen maanomistaja ja se on voimakkaasti pyrkinyt osallistumaan alueensa suunnitteluun. Tutkimuksen viitekehyksenä on Patsy Healeyn institutionaalinen malli yhteistoiminnalliselle suunnittelulle. Malli perustuu kommunikatiivisen suunnittelun teoriaan. Kommunikatiivisen suunnittelun teoriassa on hylätty Max Weberin ideaalityyppiseen rationaalisuuskäsitykseen nojaava tavoite rationaalisesta suunnittelusta. Tilalle on asetettu Jürgen Habermasin esittämä ajatus kommunikatiivisesta rationaalisuudesta. Healeyn institutionaalinen yhteistoiminnallisen suunnittelun malli pyrkii mahdollistamaan konsensuksen rakentamisen suunnitteluprosessin eri osallisten välille. Haastatteluaineiston perusteella havaittujen suunnitteluprosessin murroskohtien kuvauksella tulkitaan sitä onko Vuosaaren suunnittelussa täyttynyt mallissa esitettyjä yhteistoiminnallisen suunnittelun periaatteita. Tutkimus osoittaa, että Vuosaaren suunnittelu ei ole ollut tavoitteellista yhteistoiminnallista suunnittelua, vaan toimivat suunnittelukäytännöt ovat löytyneet muilla tavoin. Alueen suunnittelijat pitävät asukasosallistumiseen liittyviä edustuksellisuusongelmia niin vaikeina ratkaista ettei asukkaiden ole mahdollista vaikuttaa merkittävästi suunnittelun sisältökysymyksiin. Tärkeimmät suunnittelukäytäntöjen muodostumiseen vaikuttaneet ulkoiset tekijät ovat Helsingin kaupunginkanslian alaisuuteen perustetun Vuosaari-toimiston hajottaminen sekä Oy Paulig Ab:n liittoutuminen asukastoimikunnan kanssa. Näihin suunnitteluprosessin murroskohtiin on liittynyt suunnitteluvallan hajaantumista ja tämä on lisännyt asukastoimikunnan painoarvoa suunnittelussa. Tutkimus osoittaa, että asukastoimikunta on ennen kaikkea suunnittelun informaatiota asukkaille välittävä tiedotuskanava sekä alueen sosiaalisista ongelmista kertova indikaattori kaupungin hallinnon suuntaan. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
