| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma ottaa Mauritiuksella keväällä 2001 kerätyn kenttäaineiston avulla kantaa teoreettiseen kiistaan etnisyydestä formalistisen ja kulttuuripluralistisen koulukunnan välillä. Kulttuuripluralistien mukaan etninen identiteetti on ryhmien välisten kulttuurierojen luonnollinen seuraus, kun taas formalistit vaativat, että etnisyyttä olisi tarkasteltava sosiaalisen organisoitumisen muotona, jossa ryhmien rajoja jatkuvasti ylläpidetään ryhmän koheesion takaamiseksi. Pro gradu –työ ehdottaa, että jakamalla tutkittu ilmiö kolmeen — 1) identiteetti, 2) identiteetin merkitys ja 3) identiteetin käyttö — voidaan etnisyys sekä kulttuurisina eroina että sosiaalisena toimintana ottaa samassa teoriassa huomioon. Työn aineisto koostuu haastatteluista, osallistuvasta havainnoinnista sekä lehtiartikkeleista, joiden tarjoaman tiedon tutkielma yhdistää Thomas Hylland Eriksenin, Ananda Devi Nirsimloo-Anendenin, Jonathan Friedmanin ja Stanley Tambiahin teoreettisiin ajatuksiin etnisyydestä. Aineiston avulla se esittää, että itse etninen identiteetti rakentuu kulttuurieroista, mutta sen merkitys muotoillaan politiikassa. Tutkielma etsii identiteettiä (1) tukevia kulttuurieroja tilanteista ja paikoista, joissa eri etnisten ryhmien jäsenet pysyvät erillään, ts. eivät toimi yhdessä. Kun kaksi kulttuurisesti eroavaa ryhmää elää keskenään, osa niiden alkuperäisestä kulttuurista häviää tai sekoittuu keskinäisen kanssakäymisen seurauksena. Osa alkuperäisestä kuitenkin jää jäljelle, ja tämän pysyvän osan määräävät kontekstit, joissa kulttuureja ylläpidetään. Mauritiuksella kodit ja katukioskit ovat tiloja, joissa kulttuurierot pystyvät uusiintumaan, koska ne pitävät etniset ryhmät erillään. Kansalaiset tapaavat toisiaan jatkuvasti koulussa ja töissä, mutta seka-avioliittoja hylkivät puolisonvalintatavat jättävät perhe-elämän alueeksi, jolla ylläpidetään ryhmän omia kulttuurisia piirteitä. Samoin suosituimpien virvoitusjuomamerkkien kantaessa etnisiä merkityslatauksia niiden mainokset houkuttelevat kadulta baareihin vain omia jäseniään. Kotien ja baarien seinät pitävät sisällään kulttuurieroja, jotka kannattavat etnisiä rajoja. Etnisen identiteetin merkitystä (2) voi parhaiten tutkia seuraamalla identiteetin käyttöä (3). 80- ja 90-luvuille saakka Mauritiuksen poliittisessa elämässä etninen äänten kalastelu ei vedonnut äänestäjiin kovinkaan. Etnis-poliittisia kiistoja on ollut jatkuvasti, mutta niissä toraillaan siitä, onko joku sortunut etniseen oman ryhmän suosimiseen vai ei. Toisin sanoen kaikki kiistojen osapuolet ovat jakaneet saman periaatteen: yhtenäisen valtion pitää olla tärkeämpi arvo kuin etninen keskinäisapu. Nykyään julkietniset puolueet kuitenkin nauttivat kasvavasta kannatuksesta. Osa kansalaisista kokee etnisyyden oikeutettuna poliittisena motiivina. Tutkielma haluaa identiteetin, sen merkityksen ja käytön erottelulla osoittaa, että lähimenneisyyden voimakas etnisen politikoinnin nousu Mauritiuksen kansallisessa politiikassa ei ole merkinnyt muutosta identiteetissä vaan sen merkityksessä. Siten uusissa poliittisissa kiistoissa eivät ole suinkaan vastakkain eri etniset ryhmät vaan eri näkemykset ryhmien merkityksestä toisiinsa ja valtioon. |
