| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Veterinary Sciences, Department of Food Hygiene and Environmental Health, Doctoral Programme in Food Chain and Health, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten, Doktorandprogrammet i livsmedelskedjan och hälsa, Maijala, Riitta, Fredriksson-Ahomaa, Maria, Jukola, Elias |
| Popis: |
Salmonella spp., Yersinia enterocolitica, Toxoplasma gondii and Trichinella spp. are the most relevant biological hazards in the context of meat inspection of pigs in the European Union (EU). These zoonotic pathogens show no clinical symptoms or gross pathological lesions in pigs, and thus are not detectable with current meat inspection procedures, except Trichinella spp. by laboratory analysis. In this study, we analysed the serological prevalence of these pathogens in Finnish fattening pigs and evaluated serological monitoring as a control method. In total, we studied 1353 meat juice samples and 1793 serum samples of fattening pigs using commercial ELISA kits. The seroprevalence of pathogenic Yersinia spp. was the highest of the studied pathogens, and Yersinia antibodies were detected in 57% and 66% of the meat juice and serum samples at the end of the fattening period, respectively. The seroprevalences of Salmonella spp. and T. gondii were low. Salmonella antibodies were detected in 3% of the meat juice samples and in 18% of the serum samples at the end of fattening. T. gondii antibodies were detected in 3% of meat juice samples and 1% of serum samples. Trichinella spp. antibodies were not detected. The seroprevalences at the end of the fattening or at slaughter were not associated with post-mortem findings of the current batch, which was expected. This indicates that we need new tools to control these public health hazards in pork. Meat juice serology at slaughter was feasible and easy to perform. We observed huge differences between farms considering Salmonella spp., Yersinia spp. and T. gondii seroprevalences. This shows that farm-level serological data could be used as part of the food chain information (FCI) for risk-based decisions to improve food safety. Risk-based decisions include slaughtering arrangements, additional carcass processing, targeted sampling at the slaughterhouse and improved biosecurity measures at the farm. However, risk mitigation targets and procedures must be carefully adjusted for each pathogen. With targeted serological monitoring of T. gondii we could effectively target control measures and diminish the pathogen in pork. Serological monitoring of pathogenic Yersinia spp. could be the first step in the huge challenge of Y. enterocolitica in pigs, allowing for the possibility of slaughtering pigs from high-risk farms at the end of the day. Serological monitoring of Salmonella spp. would be beneficial, but would only have a limited positive impact on food safety, because the current situation is already excellent. Serosurveillance of Trichinella spp. would become meaningful, if current testing is to be diminished. In addition to food safety issues, FCI could be useful for visual-only inspection, which should be the most common inspection method. We analysed authentic FCIs and meat inspection findings of 85 slaughter batches of fattening pigs. In addition, we analysed on-farm health status indicators, assessed by a veterinarian, and the meat inspection findings of another 57 slaughter batches. The partial carcass condemnation rate of the current batch was best predicted by the partial carcass condemnation rate of the pigs from the same farm within one year. Constant coughing and tail biting at a farm were associated with partial carcass condemnations. On-farm health indicators (such as the healed tail biting rate at the end of fattening and constant coughing during fattening) together with previous meat inspection results could be used as part of the FCI to make decisions regarding the meat inspection procedure: visual-only or additional inspections. However, farmers must be properly advised to carefully report this information. Tärkeimmät sianlihan välityksellä ihmisiin tarttuvat taudinaiheuttajat EU:n alueella ovat salmonellat, Yersinia enterocolitica, Toxoplasma gondii ja trikiinit. Tyypillisesti ne eivät aiheuta sioille oireita tai näkyviä muutoksia ruhoihin tai elimiin. Tämän vuoksi näitä taudinaiheuttajia ei pystytä havaitsemaan nykyisen lihantarkastuksen yhteydessä, lukuun ottamatta trikiinejä, jotka tutkitaan toistaiseksi rutiinisti laboratoriotutkimuksin. Tässä tutkimuksessa selvitimme salmonella-, yersinia-, toksoplasma- ja trikinellavasta-aineiden esiintyvyyttä suomalaisilla lihasioilla. Lisäksi arvioimme tulosten käytettävyyttä osana riskiperusteista lihantarkastusta. Tutkimme 1353 lihasnestenäytettä ja 1793 seeruminäytettä lihasioilta. Ihmisille tautia aiheuttavien yersiniabakteerien vasta-aineita esiintyi sioilla yleisesti, 57-66 prosentilla tutkituista lihasioista. Salmonella- ja toksoplasmavasta-aineita esiintyi harvoin. Salmonellavasta-aineita todettiin 3-18 prosentilla ja toksoplasmavasta-aineita 1-3 prosentilla tutkituista lihasioista. Trikiinivasta-aineita ei todettu lainkaan. Tilojen välillä havaittiin suuria eroja salmonella-, yersinia- ja toksoplasmavasta-aineiden esiintyvyydessä. Tulokset osoittavat, että tilatason tietoa vasta-aineiden esiintyvyydestä voitaisiin käyttää lihantarkastuksessa osana elintarvikeketjutietoja. Yersiniavasta-aineiden kattava seuranta mahdollistaisi korkean riskin tiloilta peräisin olevien sikojen teurastamisen päivän viimeisenä. Toksoplasmavasta-aineita esiintyi yleisesti vain muutamalla tilalla. Riskiperusteisesti kohdennetulla vasta-aineseurannalla olisi mahdollista ohjata näiltä tiloilta peräisin oleva liha pakastukseen ja parantaa tilan tautisuojausta. Salmonellavasta-aineiden seurannasta saatava tieto olisi hyödyllinen, mutta vaikutus elintarviketurvallisuuteen olisi vähäinen, koska nykyinen tilanne on jo erittäin hyvä. Trikinellojen osalta seuranta voisi tuoda tarpeellista tietoa tulevaisuudessa, jos nykyisestä jokaiselle ruholle tehtävästä trikiinitestauksesta luovutaan. Riskinhallinnan tavoitteet ja keinot tulee tarkoin määrittää jokaiselle taudinaiheuttajalle erikseen huomioiden myös kustannus-hyöty. Elintarviketurvallisuusnäkökohtien lisäksi elintarvikeketjutietoja voitaisiin käyttää ennakoimaan sikaerien lihantarkastustuloksia. Analysoimme 85 lihasikaerän elintarvikeketjutiedot ja lihantarkastustulokset. Lisäksi vertasimme 57 lihasikaerän lihantarkastustuloksia eläinlääkärin tilalla tekemiin arvioihin eläinten terveydentilasta. Tulokset osoittivat, että indikaattoreita, kuten aiemmat lihantarkastustulokset, yskä ja hännänpurenta, voitaisiin käyttää osana elintarvikeketjutietoja. Tietojen avulla voitaisiin etukäteen jaotella sikaerät, jotka todennäköisesti soveltuvat visuaaliseen lihantarkastukseen ja sikaerät, joille tarvitaan lisätarkastuksia. |
