| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Law, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingfors universitet, juridiska fakulteten, Kuoppamäki, Petri, Oesch, Rainer |
| Popis: |
Innovation the development of new or improved products and technologies is a major source of economic welfare and growth. Due to its advantages, policy-makers seek to promote innovation in markets by addressing market failures that threaten innovation, such as the risk of free-riding through grant of intellectual property rights ( IPRs ) and concerns raised by market power in antitrust law. This article-based dissertation examines how antitrust (Articles 101 and 102 of the Treaty on the Functioning of the European Union) could treat certain practices involving IPRs in a way amenable to innovation. This poses a major challenge because practices often simultaneously involve aspects that are desirable for innovation (e.g. as a means of recouping investments) and harmful to it (e.g. lessening competitive pressures to innovate). Therefore, trade-offs are required between these conflicting aspects. However, as many innovation aspects are theoretically and empirically ambiguous, antitrust choices must be made under considerable uncertainty. Using methods of theoretical legal dogmatics and arguments from economics, the study develops approaches for the antitrust treatment of certain practices involving IPRs (misuse of IPR application procedures, enforcement of standards-essential patents, and conditions of licensing). As its main result, the study offers analytical approaches and antitrust standards that allow courts, authorities and firms to assess practices. The study finds, for instance, that although antitrust normally does not limit enforcement of IPRs, recourse to injunctive relief by essential patent holders can violate antitrust due to the specific context of standard-setting in which failure to uphold promises to license essential patents threatens competition, standardization and innovation. The study also presents broader observations on the role of antitrust protection of innovation. EU antitrust breaks new ground in extending its scrutiny to conduct in IP application and enforcement procedures, but this does not diverge from the established premise of antitrust only exceptionally intervening in the core of IPR. While conventionally antitrust has mostly been seen as limiting the exercise of IPRs, some practices examined interestingly highlight the possibly increasing role of antitrust in protecting IP holders interests and safeguarding rewards of innovators. Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka kilpailuoikeutta (artiklat 101 ja 102 Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) voidaan soveltaa immateriaalioikeuksiin liittyviin menettelytapoihin innovaatiota edistävällä tavalla. Innovaation edistäminen kilpailuoikeudessa on haastavaa, koska käsiteltäviin menettelytapoihin liittyy useita sekä innovaation kannalta myönteisiä että haitallisia piirteitä, joiden välillä valintoja joudutaan tekemään huomattavassa teoreettisessa ja empiirisessa epävarmuudessa. Tutkimuksessa kehitetään lähestymistapoja ajankohtaisten kysymysten kilpailuoikeudellista kohtelua varten (immateriaalioikeuksien hakumenettelyjen väärinkäyttö, essentiaalipatenttien täytäntöönpano ja eräät tulevia innovaatioita koskevat lisensointijärjestelyt). Tutkimuksessa esitetään näiden menettelytapojen arviointiin analyyttisia malleja ja kriteerejä, joita tuomioistuimet, viranomaiset ja yritykset voivat hyödyntää. Tutkimuksessa esimerkiksi määritellään olosuhteita, joissa patenttien hakumenettelyn strateginen hyödyntäminen tai standardien toteuttamisen kannalta välttämättömien patenttien täytäntöönpano voi muodostaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Tutkimuksessa arvioidaan myös sitä, voivatko internet-jakelussa sovellettavat ehdot olla kilpailuoikeudessa kielletyllä tavalla sisällöntuottajien kannalta kohtuuttomia. Tutkimuksessa tehdään myös yleisempiä havaintoja kilpailuoikeuden roolista innovaation edistämisessä ja sen suhteesta immateriaalioikeuksiin. Vaikka käsitellyt menettelytavat ulottuvat aiempaa laajemmalle alueelle, immateriaalioikeuksien haku- ja täytäntöönpanoprosesseihin, kilpailuoikeuden suhtautumisen immateriaalioikeuksiin ei voida katsoa muuttuneen tiukemmaksi. Useiden tutkittujen menettelytapojen osalla korostuu kilpailuoikeuden rooli immateriaalioikeuden haltijoiden ja innovoijien suojelijana, kun aiemmin kilpailuoikeus on hahmotettu lähinnä immateriaalioikeuden vastapainona. |
