| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma käsittelee merimiehiä, jotka työskentelivät Suomen kauppalaivaston konelaivoilla 1940- ja 1960-luvulla. Tutkielman tavoite on täydentää kauppamerenkulusta kerrottua merenkulun historiaa siltä osin, kuin se koskee merimiestyötä, jota tehtiin suomalaisten kivihiililämmitteisten ja öljypolttoisten höyrylaivojen kattila- ja konehuoneissa sekä dieselmoottorin avulla liikennöivien moottorilaivojen kone- ja valvontahuoneissa sotien jälkeisenä aikana. Lisäksi arvioidaan, kuinka konemiehistö ja Suomen Merimiesunioni vaikuttivat laivayhteisön sosiaalisiin suhteisiin. Höyrylaivojen osalta tutkielma kuvaa tarkimmin trimmareita, lämmittäjiä, rasvareita ja donkeymiehiä. Moottorilaivojen osalta tutkielma kohdistuu moottorimiehiin, laivasähkömiehiin ja konekorjausmiehiin, mutta myös konepäällystön työtä on sivuttu. Aineistona on käytetty neljää erityyppistä alkuperäislähdettä. Kahden haastatellun konemiehen lisäksi on käytetty kahta muuta muistitietoaineistoa, mitkä käsittävät yhteensä kymmenen merimiestä. Turun yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistossa on muistitietoaineistoon perustuva kysely ja Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademin arkisto on kolmas muistitietoaineistoon perustuva lähde. Neljäs alkuperäislähde on Suomen merimiesunioni ry:n toimittaman Merimies-lehden (Tidningen Sjömannen) viisi vuosikertaa: 1953, 1956, 1961, 1965 ja 1970. Purjelaiva-ajan perinteitä noudattava hierarkiamalli alkoi muuttua sotien välisenä aikana, kun konelaivat yleistyivät ja konemiesten ammattiryhmät vakiinnuttivat asemansa kauppalaivoissa. Kauppalaivoilla vallitsevien hierarkiatapojen muuttuminen jatkui sotien jälkeen, kun laivan kapteenin ja päällystön tuli varustamon ohjeiden lisäksi ottaa enenevässä määrin huomioon voimakkaan Unionin vaatimukset. Kontrollointia tapahtui myös miehistön itsensä keskuudessa. Unionin jäsenyyden lisäksi osa miehistöstä alkoi vaatia laivatovereiltaan Unionin määrittelemien arvojen ja normien noudattamista muussakin mielessä kuin kontrolloimalla, että fyysisiä ponnistuksia vaativa työ tuli tehdyksi. Konemiehistön työolosuhteet paranivat, koska heidän työympäristönsä ulkoiset puitteet tulivat tasa-arvoisemmiksi päällystön kanssa kahdella tapaa. Ensiksi Unioni muutti laivalla vallitsevia hierarkiakäsityksiä tasavertaisemmiksi, koska kaikkia merimiehet saattoivat joutua kurinpitolautakunnan kuultavaksi. Toinen konemiesten työympäristöä mullistava asia oli tekniikka, koska se teki työstä fyysisesti kevyempää ja siistimpää. Tuolloin, ensimmäistä kertaa Suomen merenkulun historiassa, miehistöpuolella suoritettu työ, kuului päällystöpuolen tapaan, ei raskaisiin fyysisiin töihin. Höyrylaiva-ajan ammattiryhmien poistuminen tarpeettomana ei lopulta ollut konemiehistölle huono kehityssuunta, päinvastoin. Trimmarit, lämmittäjät ja rasvarit poistuivat, mutta heidän tilalleen tuli uusia ammattiryhmiä uusine nimikkeineen, kuten moottori- ja laivasähkömiehet, eikä siirtyminen höyrylaivoista moottorilaivoihin ollut ongelma tavalliselle merimiehelle. Meluongelma tosin aiheutti moottorilaivoilla työskenteleville konemiehille psyykkistä rasitusta. Donkeymiesten ammattiryhmä oli konemiehistöstä ainoa, joka säilyi muuttumattomana tarkastelujakson yli höyrylaivoista moottorilaivoihin. |
