| Autor: |
Karhu, Hanna, Kuismin, Anna |
| Přispěvatelé: |
Folkloristiikka, Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2021 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Artikkelissa tarkastellaan arkkiveisuista ja rekilauluista käytyä keskustelua 1870-luvulta 1910-luvulle suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdissä sekä muistelmissa ja fiktiivisissä teksteissä. Aineiston analyysi osoittaa, että keskustelu oli affektiivisesti värittynyttä: laulujen sanastosta ja aiheista löytyi moitittavaa, samoin runomuodosta. Molempien laulutyyppien paheksunta kumpusi kahdesta toisiinsa liittyneestä projektista: kansallisuusideologian motivoimasta yrityksestä saada aikaan suomenkielistä kansalliskirjallisuutta sekä pyrkimyksestä nostaa kansanihmisten sivistystasoa ja moraalista tilaa. Halu vaikuttaa rahvaan lauluihin ja lukemistoon ‒ ja käyttää näin valtaa julkisessa keskustelussa ‒ oli voimakkaan affektiivista. Kansanvalistushenkisissä kirjoituksissa suositeltiin ”oikeiden” runoilijoiden tuotteiden tarjoamista kansalle modifioituina rekilauluina ja arkkiveisuina. Tämä keskustelu liittyi osaltaan suomenkielisen runouden rekilaulubuumiin 1900-luvun vaihteessa, jolloin nuoret runoilijat hakivat rekilauluista inspiraatiota teksteihinsä. Kaikki kirjoittajat eivät kuitenkaan omaksuneet täysin ”me”-katsetta. Erilaisen näkökulman rahvaan lauluperinteeseen toivat esiin ennen kaikkea kouluja käymättömät, vaatimattomissa oloissa varttuneet kirjailijat. Halveksunnalla oli vastaparinsa: muistelmissa ja fiktiossa kerrotaan tilanteista, joissa suhtautuminen populaariin laulukulttuuriin hölleni. Tämä tapahtui ylioppilaiden lauluilloissa sekä erilaisten yhdistysten iltamissa, joissa oli hiven karnevaalia. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
