| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. How do central banks communicate, and what are the implications of communication regarding the predictability and uncertainty surrounding monetary policy decisions? This question is examined through communication of two world's leading central banks, the European Central Bank and the US Federal Reserve. This thesis presents in detail two empirical research papers, Andersson's 'Using intraday data to gauge financial market responses to Fed and ECB monetary policy decisions' (2007) and Ehrmann and Fratzscher's 'How should central banks communicate?' (2005). The main findings of Andersson's (2007) paper are an increase in the intraday volatility in bond and stock markets on the day of monetary policy decisions, highly pronounced in the US market. Part of this surge in volatility can be explained by the level of the news and also by the revisions in expected future monetary policy path, but the question about what causes the differences between euro area and the US still remains unsolved. Ehrmann and Fratzscher (2005) find that the ECB and the Federal Reserve differentiate in their communication as Federal Reserve being more individualistic in its communication. From the point of view of the effectiveness of communication, their main finding is that a higher degree of dispersion reduces the predictability of the policy decisions and raises the degree of uncertainty. The empirical part of this thesis partly repeats the work of Ehrmann and Fratzscher (2005) on a different time period, concentrating on the amount of communication, its inclination and the dispersion across committee members. Main findings are that communication overall has increased for both central banks, though this result is subject to the choice of the news service provider used. Another result is that both banks' communication is more inclined towards tightening than neutral statements, and that the dispersion in the communication is at the same level for both central banks. However, compared to Ehrmann and Fratzscher's work, dispersion is not found to have any effect on monetary policy predictability. For future research, it would be interesting to see whether this change has only been temporary and what are its implications to future central bank communication strategies. Miten keskuspankit kommunikoivat ja mitkä ovat viestintästrategioiden seuraukset rahapoliittisten päätösten ennakoitavuudelle? Tämän työn tarkoituksena on tutkia yksittäisten keskuspankin jäsenten antamien lausuntojen avulla keskuspankkien viestintästrategioiden eroja sekä niiden merkitystä rahapolitiikan tehokkuudelle, eli rahapoliittisten päätösten ennakoitavuudelle ja sen välittymiselle sijoitus- ja kulutuspäätöksiin. Vertailuun on valittu kaksi keskuspankkia: Euroopan keskuspankki (myöh. EKP) ja Yhdysvaltojen keskuspankki, Federal Reserve (myöh. Fed). Työssä esitellään kaksi aiempaa empiiristä tutkimusta: Ehrmann & Fratzscher'n työ vuodelta 2005 ('How should central banks communicate?', EKP:n julkaisu 557/2005) sekä Anderssonin työ vuodelta 2007 ('Using intraday data to gauge financial market responses to Fed and ECB monetary policy decisions', EKP:n julkaisu 726/2007). Tutkimuksista saadut tulokset viittaavat siihen, että sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa markkinoiden volatiliteetti kasvaa merkittävästi keskuspankkien rahapoliittisten päätösten yhteydessä vaikka ohjauskorko olisikin ennakoitu täydellisesti (Andersson, 2007). Yhdysvalloissa markkinat reagoivat voimakkaammin muutoksiin tulevan rahapolitiikan linjauksissa kun taas Euroopassa markkinat reagoivat yllätyksiin itse korkopäätöksessä (Andersson, 2007). Tämä piirre on yhteydessä keskuspankkien tehtäviin: EKP:n rahapolitiikan tavoitteena on hintatason vakauden ylläpitäminen kun taas Fedin tehtävänä on hintatason vakauden säilyttämisen lisäksi työllisyyden ja talouden kehityksen tukeminen. Markkinoiden epävarmuutta korkopäätöksiin liittyen selittävät Yhdysvaltojen tapauksessa tulevaan rahapolitiikkaan ja talouden kehitykseen liittyvät muutokset, ja tätä epävarmuutta voidaan vähentää lisäämällä talouden kehitykseen viittaavien lausuntojen laajuutta ja hajontaa (Ehrmann & Fratzscher, 2005). Rahapoliittisiin lausuntoihin liittyvä hajonta sen sijaan huonontaa korkopäätösten ennakoitavuutta ja lisää niihin liittyvää epävarmuutta sekä Euroopan että Yhdysvaltojen keskuspankin tapauksessa (Ehrmann & Fratzscher, 2005). Työn empiirisessä osiossa toistetaan osittain Ehrmann & Fratzscherin (2005) tutkimus ajanjaksolle 2004 - 2008. Tulokset osoittavat, että EKP:n strategia on muuttunut yksilöllisemmäksi ja on näin ollen lähellä Fedin noudattamaa strategiaa. Poiketen Ehrmann & Fratzscherin 2005 tuloksista, tässä työssä tutkitulla ajanjaksolla keskuspankkien jäsenten antamien lausuntojen hajonnan merkitys rahapoliittisten päätösten ennakoitavuuteen on kadonnut, mutta päätösten ennakoitavuus itsessään on parantunut. Tämä viittaa siihen, että markkinat kiinnittävät huomiota keskuspankkien yksittäisten jäsenten antamien lausuntojen lisäksi myös muihin taloudellisen kehityksen indikaattoreihin. Tulevaa tutkimustyötä ajatellen olisi tärkeää selvittää, onko havaittu muutos viestintästrategioissa pysyvä ja mikäli näin on, mitkä ovat sen seuraukset keskuspankkien viestinnälle. |
