| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Viestinnän laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för kommunikationslära |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaista tuotantoa olevien television ajankohtaisohjelmien rakentamaa kuvaa kehitysmaista, niiden ongelmista ja asukkaista. Lähtökohtana tutkielmassa on ajatus siitä, että se tapa, jolla kehitysmaa-aihetta käsitellään mediassa, kertoo vähintään yhtä paljon suomalaisesta kulttuurista, sen arvoista ja asenteista, kuin tapahtumista kehitysmaissa. Tästä lähtökohdasta tutkielman ongelmanasettelu on kaksitasoinen: toisaalta tutkitaan sitä, minkälainen kuva kehitysmaista ja niiden kansalaisista rakentuu television ajankohtaisohjelmissa, toisaalta sitä, miten aihetta käsitellään suhteessa suomalaisuuteen. Tutkielma on tiedonkäsitykseltään konstruktivistinen. Lisäksi taustaa haetaan pohtimalla visuaalisuuden merkitystä, television ja ajankohtaisohjelmien roolia merkitysten tuottajina ja ylläpitäjinä sekä kehitysmaiden asemaa suomalaisessa joukkoviestinnässä aiemmin kartoittavaa tutkimusta. Tutkielman teoreettinen tulkintakehys rakentuu kehysanalyysin, visuaalisen järjestyksen sekä kansallisen identiteetin käsitteiden varaan. Erving Goffmanin sosiaalipsykologisen tutkimuksen piirissä kehittelemän kehystämisen (framing) käsitteen soveltamista viestinnän tutkimukseen lähestytään Robert Entmanin, Erkki Karvosen ja Esa Väliverrosen ajattelun avulla. Kehysanalyysin avulla hahmotetaan aineiston tapaa esittää katsojille tulkintoja esittämistään ongelmista, niiden syistä sekä mahdollisista ratkaisuista. Janne Seppäsen visuaalisen järjestyksen käsitettä käytetään kehystämisen ajatuksen kuvallisena vastinparina, kansallisen identiteetin käsittelyssä nojaudutaan vahvasti Stuart Hallin ja Ullamaija Kivikurun kirjoituksiin. Analyysin kohteena olevan aineiston muodostaa 12 Yleisradion A-Studion ja Ajankohtaisen kakkosen ohjelmaosiota vuosilta 2002–2004. Aineistoa lähestytään laadullisen, kriittisen lähiluvun avulla käyttäen teorian pohjalta muodostettua operationalisointikehikkoa. Kuvallisen materiaalin analyysi keskittyy aineiston vakiintuneita kuvallisen ilmaisun tapoja luoviin mekanismeihin sekä vakiintuneisuutta mahdollisesti rikkoviin elementteihin. Analyysin tuloksien perusteella todetaan, että aineiston ohjelmat tarjoavat katsojalle hyvin suppean keinovalikoiman esitettyjen asioiden kriittiseen ja monipuoliseen tarkasteluun. Vastaukset tutkimuskysymyksiin on muotoiltu aineistosta esiin nousseiksi kehyksiksi. ”Olemassaolon Kamppailu” –kehys erittelee aineiston tapaa määritellä esitettyjä ongelmia. Ongelmien syitä pohtiva kehys, ”Syyt Vastuuttomuudessa”, esittää yleisesti ongelmien syiksi kansallisen ja kansainvälisen vastuuttomuuden ja oman edun tavoittelun nimeten muutamia esimerkkejä. ”Virheistä Oppiminen, Tehokkuus ja Yhteistyö” –kehyksen piirin luetaan aineiston ongelmille esittämät ratkaisut. ”Suomalaiset Sankarit” on aineiston läpileikkaava kehys. Esitetyt aiheet saavat merkityksensä suhteessa suomalaisuuteen. Ohjelmien esittämisen motiivit, muodot ja lopputulokset, joihin ohjelmissa päädytään muotoutuu suomalaisten toimittajien, ohjelmissa esiintyvien suomalaisten asiantuntijoiden ja katsojien muodostamassa kolmiyhteydessä. |
