| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Theology, Doctoral Programme in Theology and Religous Studies, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Käytännöllinen teologia, Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, Doktorandprogrammet i teologi och religionsforskning, Gothóni, Raili, Vähäkangas, Auli, Tervo-Niemelä, Kati, Suominen, Anniina |
| Popis: |
In response to growing evidence of the connections between art, health and wellbeing in both research and practice, the use of arts-based methods has rapidly increased across many areas in society over the last few decades. This is evident also in the Finnish Evangelical Lutheran Church, however there is a paucity of theological research on the topic. This doctoral research aims to fill this gap, focusing on the kinds of encounters generated by arts-based action in a congregational setting with youth and young adults. This research was conducted as an arts-based action study in cooperation with three youth workers and one student chaplain. The research data was collected over four youth night meetings and two art groups through observation, video, photographs, and interviews. Of the 63 youths and young adults involved, 28 of them also took part in an open-ended discussion, interview, or both. The data was analysed inductively using holistic content analysis, elucidating participants’ perspectives, experiences, and interactions. The results were examined through theories of pastoral care, art therapy and arts-based methodology. This study shows that arts-based action brings out new and valuable possibilities for pastoral care encounters with youth and young adults. Artistic expression enables holistic experiences and diverse interactions around the art works produced on the participant’s own terms. Significantly, this can give the young person the valuable experience of being noticed and seen, even if unable to fully depict their art. Existential questions and spirituality came up as difficult themes to verbalise for the youth, though, at the same time the most challenging works were often the most significant for the participant. The findings in this study form an excellent standpoint for the future use of art in pastoral encounters in a congregational setting. Arts-based action can create a holistic and dialogic potential space of encounter in which the spiritual dimension is a natural part. This confirms earlier findings on the strengths of arts-based methods, highlighting its potential for including spirituality and faith. Importantly, the ethical use of art in such encounters necessitates a respect for the interpretation and space of the art-makers themselves. Only in this way can the encounter be a genuinely nurturing pastoral occasion. Taidelähtöisten menetelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä nopeasti useilla yhteiskunnan osa-alueilla. Taustalla on niin käytännön työssä kuin tutkimuksissa saavutettu ymmärrys taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa taidelähtöisten menetelmien käyttö on yleistynyt, mutta toistaiseksi aiheesta ei ole juuri lainkaan teologista tutkimusta. Käsillä oleva väitöstutkimus paikkaa tätä tutkimuksellista aukkoa keskittyen siihen, millaisia kohtaamisia taidelähtöinen toiminta mahdollistaa seurakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Tutkimus toteutettiin taideperustaisen toimintatutkimuksen keinoin yhteistyössä kolmen nuorisotyönohjaajan ja yhden oppilaitospastorin kanssa. Aineisto kerättiin neljän nuortenillan ja kahden taideryhmän yhteydessä havainnoiden, videoiden, valokuvaten ja haastatellen. Nuoria ja nuoria aikuisia oli taidetoiminnassa 63, joista 28 osallistui lisäksi keskusteluihin, haastatteluihin tai molempiin. Aineisto analysoitiin induktiivisesti holistisen sisällönanalyysin keinoin osallistujien kokemusten, vuorovaikutuksen ja merkitysten näkökulmasta. Analyysin tuloksia tarkasteltiin sielunhoidon, taideterapian ja taidelähtöisten menetelmien teorioiden valossa. Tutkimuksen perusteella taidelähtöinen toiminta tuo nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamiseen sielunhoidon näkökulmasta uusia, arvokkaita mahdollisuuksia. Taideilmaisu mahdollistaa kokonaisvaltaisia kokemuksia, jotka toimivat pohjana monipuoliselle vuorovaikutukselle teosten äärellä nuoren itsensä ehdoilla. Mikä tärkeintä, taide voi mahdollistaa nuorelle nähdyksi tulemisen kokemuksen riippumatta siitä, missä määrin hän kykenee sanallistamaan teoksensa merkityksiä. Tutkimuksen mukaan tällaisia vaikeasti sanoitettavia aiheita ovat nuorille esimerkiksi eksistentiaalisiin kysymyksiin ja spiritualiteettiin liittyvät teemat. Toisaalta haastavat teokset ovat usein tekijälleen myös kaikkein merkityksellisimpiä. Tutkimuksen synnyttämä ymmärrys luo hyvät edellytykset taiteen sielunhoidolliselle soveltamiselle seurakunnissa myös tulevaisuudessa: taidelähtöinen toiminta voi luoda kokonaisvaltaisen ja dialogisen kohtaamisen potentiaalisen tilan, jossa myös spirituaalinen ulottuvuus voi tulla esiin luontevasti. Tutkimus vahvistaa näin aiempia tutkimustuloksia taidelähtöisten menetelmien vahvuuksista, mutta tuo tarkasteluun myös sivuun jääneen hengellisen näkökulman. Samalla tutkimus muistuttaa, että taiteen eettinen käyttö kohtaamisissa edellyttää ensisijaisesti kuvan tekijän oman tulkinnan ja tilan kunnioittamista. Vain näin toteutuessaan kohtaamisesta voi tulla myös aidosti sielunhoidollinen tapahtuma. |
