| Autor: |
Kytömaa, Eero |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Viestinnän laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för kommunikationslära |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2006 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, minkä teemojen ympärillä vuoden 2002 Nato-keskustelua käytiin ja miten sanomalehtijournalismi organisoi keskustelua eri toimijoiden välisenä dialogina. Menetelmänä tutkimuksessa käytetään Esa Reunasen kehittämää aihelma-analyysiä. Aihelma-analyysissä sanomalehtijuttuja tarkastellaan useiden juttujen muodostamana joukkona, jonka määrittävänä tekijänä on juttujen sisällöllinen yhteys toisiinsa. Tutkimuksen aineistona on 85 sanomalehtijuttua, jotka on poimittu 16 suomalaisesta sanomalehdestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Jürgen Habermasin teorioihin julkisuudesta ja julkisesta tahdonmuodostuksesta sekä kansalaisjournalismiliikkeen piirissä esitettyihin ajatuksiin keskustelevasta journalismista. Tutkimuksessa julkinen keskustelu ymmärretään dialogiseksi prosessiksi, joka asettaa vaateita niin journalistiselle kertojalle kuin keskusteluun osallistuville toimijoille. Yleistä intressiä edustavien journalistien tehtävänä on mahdollistaa eri näkökulmien kohtaaminen ja neuvottelu julkisuudessa. Aihelma-analyysissä huomiota kiinnitetään yksittäisten juttujen dialogisuuden muotoihin, joiden avulla julkista keskustelua hallinnoivat journalistit rinnastavat eri puheenvuoroja toisiinsa sekä luonnehtivat jutussa esiintyven toimijoiden viestinnällistä kommunikatiivisuutta tai strategisuutta. Aihelma-analyysin normatiivinen oletus lähtee siitä, että journalistien pitäisi tavoitella mahdollisimman oikeaa kuvaa niin jutuissa esiintyvistä toimijoista kuin puheena olevista asioistakin. Aihelmien analyysi paljasti sen, että Nato-keskustelua käydään sanomalehdissä puhtaasti kotimaisilla teemoilla. Yksi syy tähän on journalismin tapa nostaa julkisen keskustelun asiakysymyksiksi sisäpoliittisia teemoja ulko- ja turvallisuuspoliittisten teemojen kustannuksella. Keskustelun kotimaisuusasteeseen vaikutti myös poliitikkojen yleinen haluttomuus osallistua Nato-keskusteluun. Journalistit asettuivat keskustelussa tavallisten kansalaisten puolelle ja vaativat poliitikoilta kannanottoja Nato-kysymykseen.Tällä oli vaikutusta keskusteluagendan rakentumiseen, sillä keskustelua hallinnoivien journalistien ja muiden toimijoiden puheenvuorot liittyivät useimmiten poliitikkojen sanomisten raportointiin tai niiden horjuttamiseen. Aihelmien keskustelut noudattivat melko kaavamaista keskusteluasetelmaa, jolle oli ominaista jännite journalistien ja poliitikkojen välillä. Jännitteestä johtuen aihelmissa käyty keskustelu ei ollut ratkaisuhakuista. Myös keskustelun dialogisuus oli puutteellista. Toimittajat hyödynsivät Nato-keskustelun jäsentämisessä vain osittain eri dialogisuuden muotoja. Suurin osa jutuista oli tyypiltään toteavia. Journalistit eivät rinnastaneet riittävästi näkökulmia toisiinsa, mikä teki aihelmien keskustelusta usein yksinpuhelua. Toimittajat virittivät vain harvoin keskustelua vaihtoehtoisten näkökulmien välille, minkä seurauksena aihelmien keskustelut jäivät keskeneräisiksi. Journalistit eivät myöskään aina toimineet tasapuolisesti keskustelun ylläpitäjinä. Opinnäytetyön tärkein lähde on Esa Reunasen väitöskirja Budjettijournalismi julkisena keskusteluna (2003). |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
