| Autor: |
Calonius, Mathias |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2006 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että kehittyneet kapitalistiset maat ovat siirtymässä hyödykkeiden massatuotannosta talouteen ja yhteiskuntaan, jossa tiedon ja tietämyksen luonti ihmisten aivokapasiteettiä hyödyntäen on keskeisessä asemassa. Tutkimuksessa esitellään kuinka taloustieteen eri koulukunnat pystyvät selittämään kehittyneiden valtioiden tietämyskeskeistä taloutta ja talouskasvua. Tutkimus on kuvaileva ja teoreettinen. Tutkimuksessa kysymyksiä lähestytään kolmelta tasolta: uuden kasvuteorian makrotaloustieteen teorioista, uuden talousmaantieteen kaupunkitalouksiin ja pitkälti agglomeraation liittyvistä teorioista sekä yksilöstä luovuuden lähteenä ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksesta yksilöön. Nämä eri tasot luovat jatkumon makrotason tarkastelusta mikrotasoon. Uuden kasvuteorian mallit käsittelevät talouskasvua pitkälti kansantalouksien tasolla määrittelemällä kansantalouksille yksinkertaistettuja rooleja joko johtavaksi tai seuraavaksi maaksi. Uusien kasvuteorioiden tärkein anti ovat sen luomat välineet, joilla talouskasvun dynamiikkaa pystyy matemaattisesti lähteä tarkastelemaan. Uusien kasvuteorioiden malleista esitellään muutamia. Talousmaantieteen kautta puolestaan ymmärretään kaupunkien rooli osana talouksien rakennetta. Taloudellinen toiminta on todellisuudessa vahvasti keskittynyt maantieteellisesti tietyille alueille vaikka se usein jää taloudellisessa tarkastelussa huomioimatta. Uuden talousmaantieteen osalta tieto ja tietämys agglomeraatiota selittävinä tekijöinä on alue, jota on vasta viime aikoina alettu aktiivisesti käsittelemään. Tiedon ja tietämyksen agglomeraatiosta löytyy myös yhteys makrotason kasvunopeutuun, jota lyhyesti kuvaillaan. Luovuus on innovaatiotoimintaa ajava yksilöstä lähtevä inhimillinen prosessi. Luovuuteen liittyy olennaisesti yhteiskunnan yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Luovan miljöön käsite sekä yhteiskunnalliset edellytykset luovuuden toteutumiselle esitellään. Luovan luokan käsitteen esittely on otettu osaksi tarkastelua. Uuden tiedon luonti uudessa kasvuteoriassakin perustuu yksilöiden oivalluksiin, joten käsiteltävänä aiheena on itse asiassa kasvuteorioiden keskeiset mikroperusteet sanallisessa muodossa. Jatkumo yksilöstä alueeseen ja alueesta maatasolle eli mikrotasolta makrotasolle ei valitettavasti jakaudu kauniisti kunkin koulukunnan välille vaan koulukunnat selittävät eri tasoja osittain päällekkäin ja toisiaan täydentäen. Eri koulukuntien annin pohjalta kootaan vertaileva yhteenveto, josta saa nopeasti yleiskuvan eri koulukuntien tarjonnasta. Koulukunnilla näyttäisi olevan paljon annettavaa toisilleen sekä työvälineiden että ajattelutapojen muodossa. Koulukuntien välimaastosta löytyy myös paljon tutkittavaa. Tutkimuksen yhteenvedossa esitellään muutamia täydentäviä päätelmiä ja tutkimuskohteita liittyen ydin-periferia malleihin ja keksimisen kustannuksiin. Uusien kasvuteorioiden ja uuden talousmaantieteen matemaattisia yhtymäkohtia olisi mahdollista tutkia merkittävästi syvemmällä tasolla, mikä ei tämän tutkimuksen puitteissa ollut mahdollista. Jatkumo mikrotason tarkastelusta makrotasolle on pitkä, ja väliin ehtii mahtua muutamia mutkia matkaan. Matkan vaikeutta lisää tarkasteltavan inhimillisen prosessin monimutkaisuus ja satunnaisuus. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
