| Autor: |
Häkkinen, Mika |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för samhällshistoria |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2004 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani tavallisia saksalaisia vainottujen juutalaisten auttajina kansallissosialistisessa Saksassa. Asetan auttamisilmiön laajempaan ajalliseen viitekehykseensä tarkastelemalla yhteiskunnassa ilmenneiden muutosten vaikutuksia auttamistoimintaan. Lisäksi kuvaan kolmannen valtakunnan yhteiskuntaa auttajien perspektiivistä ja esittelelen Saksassa auttamiseen liittyneitä erityispiirteitä. Tutkielman aluksi esittelen auttamistoiminnan yleisiä piirteitä ja problematiikkaa lähinnä kvantitatiivisen tutkimuksen valossa. Luvun kaksi sosaalisykologinen ja sosiologinen perspektiivi kuvaa yksilöä, olosuhteita ja niitä mielen sisäisiä prosesseja, jotka olivat auttamistoiminnan kannalta keskeisiä. Kvantitatiivisten tutkimustulosten tarkastelu luo pohjan aiheen laajemmalle yhteiskunnalliselle käsittelylle. Tutkielman kolmas luku lähestyy auttamisilmiötä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Se käsittelee tavallisten saksalaisten suhdetta Hitlerin valtaannousua seuranneeseen yhteiskunnan radikaalistumisprosessiin ja radikaalistumisen taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin. Lisäksi luku luo silmäyksen yhteiskunnassa ilmenneiden muutosten ja Saksan yhteiskunnallisten erikoispiirteiden vaikutuksista auttamisilmiöön. Yhteiskunnallisen tarkastelun jälkeen vaihdan näkökulman ruohonjuuritasolle. Tutkielman luvut neljä ja viisi keskittyvät esittelemään Saksan yhteiskunnan radikaalistumisen ja konkreettisen auttamistoiminnan nivoutumista yhteen. Neljäs luku käsittelee ajanjaksoa Hitlerin valtaannoususta toisen maailmansodan alkuun 1933–1939. Viides luku keskittyy sota-aikaan 1939–1945. Tutkielman tärkeimpänä arkistolähteenä on Wiener Library –mikrofilmikokoelma, joka keskittyy saksanjuutalaisten kohtaloiden esittelyyn ja sisältää noin 16 000 sivua erilaisia dokumentteja. Olemassa olevia auttamisilmiöön liittyviä lähdekokoelmia ja julkaisuja sekä aiheen kannalta relevanttia kirjallisuutta olen käyttänyt pääasiassa luvuissa kaksi ja kolme. Lukujen neljä ja viisi kronologisen tarkastelun pohjana ovat Wiener Library -mikrofilmikokoelmasta löydetyt auttamistapaukset. Nostan auttamistapauksia esimerkeiksi, jotka kulkevat laajemman yhteiskunnallisen tarkastelun rinnalla ja selventävät siten osaltaan saksalaisten auttajien olosuhteita, arkea ja auttamiseen liittyneitä ongelmia. Näin yhteiskunnallinen taso ja ruohonjuuritaso yhdistyvät. Saksalaisten auttajien tarkastelu rikkoo mielikuvia Saksan väestön roolista holokaustin taustalla ja auttamisilmiön tutkimus on siten osa saksalaista menneisyyden käsittelyä. Pro gradu -työni perusteella argumentoin, että Saksan yhteiskunnan yleisestä radikaalistumisesta huolimatta pieni vähemmistö oli valmis auttamaan vainottuja juutalaisia. Auttamisesta muodostui Saksassa pääasiassa yksittäisten ihmisten ja löyhien verkostojen toimintaa. Saksalaiset auttajat olivat tavallisia ihmisiä, joille yhteiskunnalliset muutokset merkitsivät muuttuvia avunantotekniikoita sekä kasvavia riskejä ja vaaroja. Auttaminen oli pääasiassa tavallisten ihmisten pienimuotoista toimintaa muuttuvissa ja vaarallisissa arkipäivän olosuhteissa. Tutkielma osoittaa, että auttamistoiminnan määrä ja muoto määräytyivät yhteiskunnan muutosprosessin etenemisen mukaan. Toisin sanoen muuttuvat yhteiskunnalliset olosuhteet loivat auttamistoiminnan puitteet. Kansallissosialistien valtakauden alkaessa oli auttaminen vielä helppoa, mutta kun eri tekijät saivat yleisen yhteiskunnan radikaalistumisprosessin alkamaan, vaikeutui avun antaminen samassa tahdissa kuin sen tarve kasvoi. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
