| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten yksittäiset kokemukset, jotka liittyvät nivelreumaa sairastavan ihmisen sairauteen, konstruoituvat yksilön suhteeksi hänen sairauteensa elämänkulun aikana ja millaisina sairautta ja sairauden kokemista koskevat aiemmat havainnot tulevat esille heijastettaessa niitä nivelreumaan? Haastattelin tutkielmaa varten kahtatoista 20–76 -vuotiasta, itä- ja kaakkoissuomalaista miestä ja naista. Heistä kaikki sairastivat nivelreumaa. Ongelmien asettamisessa johtoajatuksenani on ollut nivelreuman kokemisen moniselitteisyyden läpinäkyvämmäksi tekeminen sairautta ja sairauden kokemista koskevien käsitysten avulla kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian viitekehyksessä. Hyödyntämieni tutkimusmenetelmien käytön tarkoituksena on ollut tulkita haastateltavien omia tulkintoja sairauden kokemisesta sekä tulkita haastattelijana näiden käsitysten välityksellä niiden yhteiskunnallista jäsentyneisyyttä. Laadullinen tutkimusote, jossa ihmisten toimintaa tarkastellaan heidän konteksteistaan käsin, on ollut tarpeellinen selvittäessäni nivelreuman merkitystä haastateltavien elämässä. Tulosteni mukaan, tarkastellessani sairautta aiempien suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusten sekä haastattelupuheiden pohjalta, tuli esille se, että nykyinen kulttuurinen ajattelu on alkanut suosia kokijan näkökulmaa sairauteen uudenlaisen ruumistietoisuuden synnyn myötä. Nivelreuman kokeminen ruumiillisena sairautena näytti olevan myös sidoksissa tuohon kehitykseen. Tulosteni mukaan suhde nivelreumaan ja sen konkreettisiin, ruumiillisiin muutoksiin kehittyy elämänkulun pituisena vuosien myötä. Keskeisin tulokseni oli se, että suhteen muodostumisessa nivelreumaan olisi näin ollen kysymys vuorovaikutuksen rakentumisesta omaan ruumiiseen. Nivelreumaan sopeutuminen nosti esille tuloksissani sosiaalisen, emotionaalisen ja ruumiillisen tuen merkitykset. Sekä oman perheen että muiden nivelreumaa sairastavien tuki oli haastateltaville tärkeätä myönteisen sairauteen suhtautumisen kannalta. Tärkeinä lähteinäni ovat olleet Michael Buryn (1997; 1998) terveyssosiologiset esseet, Peter Conradin (2004) ajankohtaiset, kriittiset näkökulmat sairauteen ja sairauden kokemiseen, Ullamaija Seppälän (1998) väitöskirja elämästä pitkäaikaisen sairauden kanssa ja Ritva Engeströmin (1999) tutkimus lääkärinvastaanottojen keskusteluista piirtämässä kuvaa kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta. Myös monet muut artikkelit (esim. Peräkylä 2000; Helén 2000) ovat täsmentäneet ajatteluani sairaudesta ja sairauden kokemisesta. |
