| Autor: |
Heiskanen, Mikko |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2001 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma pyrkii selvittäämään painettujen tietotekniikkamainosten luomaa kuvaa tietotekniikasta ja sen roolista jälkiteollisen ajan ihmisen elämässä. Aluksi läpikäydään tutkielman kannalta tärkeät käsitteet ja teoriat. Kulutusyhteiskuntaa ja mainontaa ja mainonnan roolia modernissa kulutusyhteiskunnassa kuvataan esittelemällä Leissin, Klinen ja Jhallyn (1990) teos Social Communication in Advertising. Tietoyhteiskunnan teorioita kuvatessa päälähteenä on käytetty Frank Websterin (1995) teosta Theories of The Information Society. Tietoyhteiskunnan tai jälkiteollisen ajan ihmisen elämänpiiriä ja rooleja kuvataan Hagen ja Powerssin (1992) teoksen Post-Industrial Lives - Roles and Relationships in the 21 st Century kautta. Semioottisen työvälineistön muodostavat Judith Williamssonin (1978) barthesilaiset merkin, referentin ja referenttisysteemin käsitteet sekä Pekka Sulkusen ja Jukka Törrösen (1997) greimasilainen kertomuksen aktanttimalli. Näitä käsitteitä ja malleja hyödynnetään myöhemmin aineiston analyysissa. Tutkielman empiirissä osassa aineistolla on vuoden 1998 Tietokone -lehden tietotekniikkamainokset, joita on yhteensä 143 kappaletta. Näistä mainoksista valikoitiin 10 mainosta tarkemman semioottisen analyysin kohteeksi. Tutkielman viimeisessä osiossa esitellään tutkimustuloksia. Voidaan sanoa, että aineiston tietotekniikkamainokset viittaavat työelämään tai viihteelliseen vapaa-aikaan. Vapaa-aika nähtiin usein työn kääntöpuolella ja niukka aika luonnehti työn ja vapaa-ajan suhdetta. Toinen vapaa-ajan kuvaamisen tapa oli esittää se viihteen maailmasta käsin. Mainosten työelämä on vaativaa ja nopearytmistä. Aika on niukka resurssi ja onnistuminen ja menestyminen korostuvat erityisesti aineiston mainoksissa. Tietotekniikka toimi mainoksissa pääomana tai jonkin tunteen luojan roolissa. Se antoi käyttäjälleen kykyjä ja kompetensseja, joita hän tarvitsee selviytyäkseen jälkiteollisissa työ- ja vapaa-ajan rooleissa. Tietotekniikka antaa käyttäjälleen hallinnan tai hallitsemisen tunteen. Itse tietotekniikka kuvataan useimmiten äärimmäiseksi suorituskyvyksi tai tehoksi. Tutkielmani tulokset nivoutuvat osuvasti Hagen ja Powerssin (1992) kuvaamaan jälkiteolliseen elämään ja varsinkin työelämään, jossa työ- ja vapaa-ajan roolit ovat muuttuneet ja koneiden rooli on toimia apuvälineinä ja jossa ihmisiltä vaaditaan moninaisia taitoja ja kykyjä. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
