| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee nuoria korkeakoulutettuja naisia heidän ollessaan siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen ja koulutuksesta työelämään. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten naiset elävät ja kokevat työelämän muutoksen, mitä he ajattelevat työstä ja perheestä sekä näiden kahden elämän osa-alueen yhteensovittamisesta. Harriet Strandellin (1984) tutkimus 'Kolmen naissukupolven kokemuksia työstä ja perheestä' sekä Richard Sennettin (2002) 'Työn uusi järjestys' –kirja ovat toimineet tutkimuksen innoittajina. Tutkimuksessa esitetäänkin sukupolvi- ja työelämätutkimukseen tukeutuen kysymys siitä, voisivatko tämän päivän nuoret korkeakoulutetut, työelämän murrosta elävät naiset muodostaa 'neljännen sukupolven' Strandellin tutkimuksen jatkoksi. Tutkimukseen haastateltiin kolmeatoista nuorta, 24-28-vuotiasta, korkeakoulutuksen saanutta tai saamassa olevaa, naimatonta ja lapsetonta naista. Haastateltavat tavoitettiin tutkijan omien kontaktien ja Kluuvin työvoimatoimiston korkeakouluopiskelijoiden neuvontapalvelun sekä Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kautta. Tutkimuksen pääaineisto koostuu kolmestatoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa käytettiin Edgar Scheinin (1978, 1990) ura-ankkureita virikemateriaalina. Tukiaineistona toimi noin 200 artikkelin media-aineisto. Tutkimuksessa nousi esiin naisten yhtenevä työelämäkäsitys ja tietoisuus nykytyöelämän vaativuudesta. Tämä tietoisuus ajaa naiset reflektoimaan työn rajojen asettamista omassa elämässään. Naiset ovat mukautuneet muuttuneen työelämän vaatimuksiin, mutta tästä huolimatta heillä on tarve kritisoida uuden työn käytäntöjä. Naiset näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina, jotka uskovat työuran olevan hallittavissa sen haasteellisuudesta huolimatta. Sekä työllä että perheellä on keskeinen asema naisten elämänkokonaisuudessa. Naiset ovat perhemyönteisiä, mutta myöhentävät perheellistymistään työelämän vaatimusten puristuksessa. Työn ja perheen yhteensovittaminen näyttäytyy naisille haasteellisena. Tutkimuksen tuloksen mukaan työelämän muutos näyttäytyy keskeisenä, merkityksellisenä naisten elämää muokkaavana kokemuksena, joka muodostaa eräänlaisen avainkokemuksen 'neljännen sukupolven' muotoutumiselle. Toisen keskeisen tuloksen mukaan sukupolvi näyttää muodostuvan ulottuvuudeksi sukupolvitietoisuuden heikon tai vahvan tuntemisen mukaan. Tutkimuksen kohteena olevat 'neljännen sukupolven' naiset sijoittuvat tällä ulottuvuudella lähemmäs heikkoa kuin vahvaa päätä. |
