| Popis: |
Opinto- ja uraohjaus on noussut poliittiselle agendalle sekä OECD:n kaltaisten ylikansallisten toimijoiden piirissä että suomalaisissa koulutus- ja työvoimapoliittisissa keskusteluissa. Ohjauksen tarvetta on yleisesti perusteltu koulutuksellisten ja työvoiman kohtaantoa ja nuorten sosiaalistumista koskevien ongelmien lukuisuudella. Artikkelissa analysoidaan opinto-ohjaukselle asetettujen sisältöjen ja tavoitteiden perusteluja peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä Suomessa. Aineistona toimivat kaikki peruskoulussa käytössä olleet opetussuunnitelman perusteet (5 kpl vuosilta 1970–2014). Lähestymistapamme painottaa kontekstin (peruskoulu) ja ajallisuuden (suomalaisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan periodisointi) merkitystä. Tarkastelemme peruskoulun opinto-ohjausta hallintana, joka perustuu tietyille moraalisille ja ideologisille perusteille, rationaliteeteille. Analyysimme tulokset osoittavat, että ylikansalliset tietoyhteiskunnan, elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon diskurssit ovat asettaneet oikeutuksen peruskoulussa annettavalle opinto-ohjaukselle sekä muokanneet sen tavoitteiden ja sisältöjen perusteluja koko tarkastelemamme ajan. Analyysimme kuvaa miten Suomessa 1970–1980-luvuilla muotoutuneet opinto-ohjauksen rationaliteetit ovat saaneet uudenlaisia painotuksia 1990-luvulta alkaen. Career guidance policies have recently attracted considerable attention, both among supranational organisations, such as OECD, and domestically in political debates on Finnish education and employment policies. It has been argued as a panacea for a wide range of societal ills related to education, labour force and socialization of young people. The article analyses the justifications and argument of aims and contents given to career guidance in national core curricula. The data consists of all national core curricula 1970–2014 (N = 5). Our approach emphasises the societal context of career guidance (comprehensive school) and temporality (the stages of Finnish education and social policies). |
