| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Law, Yksityisoikeuden laitos (kauppaoikeus), Doctoral Programme in Law, University of Oxford, Institute of European and Comparative Law, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Oikeustieteen tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, juridiska fakulteten, Doktorandprogrammet i juridik, Lynskey, Orla, Bärlund, Johan |
| Popis: |
This doctoral thesis examines the role of privacy in competition law in the age of digitalization and big data. It explores the growing significance of data protection and looks at the interlinkage between privacy and competition policy, thereby testing conventional boundaries and expanding horizons. With the transition to the data-driven economy, our society has grown to rely on products and services that are free of charge to consumers, but because they have no monetary price, there is hesitation whether, and how, action should follow. The thesis questions whether competition policy is too fixated on the idea that the only real harm to consumers consists of rising prices. Consumers pay for online services with time and data. When many products and services seem free in today’s online markets, with user data as the invisible cost, looking only at price effects in competition analysis is misleading. The thesis asserts that an overly price-centered approach to competition policy risks overlooking welfare harms that relate to significant non-price dimensions, such as privacy and consumer choice. The research objectives and questions explored in the thesis can be summarized by way of sub-questions, namely what is the role (if any) of personal data and privacy in competition law? Should competition policy protect privacy among its objectives, and if so - how? The findings point to current shortcomings in competition law and propose a rethinking of competition policy for the data economy. This includes a proposal to expand horizons beyond a static price-centric approach, incorporating a privacy dimension to competition law and exploring a conjoined policy approach. Here, competition law is examined not only from a strictly legal perspective, but in a wider context, including elements that are societal, political, economic, historical and cultural. The thesis emphasizes that over time, many different values have been advocated in the name of competition law and depending on the interests that are being promoted, different objectives are put forward as a driver for law enforcement. This is all the more true today when observing the public discussion and politics around competition in digital markets and companies’ use of data as market power, think only of the Cambridge-Analytica scandal and Facebook’s handling of personal information. The topic of the thesis is timely and highly relevant. By providing a comprehensive insight into competition policy in the digital economy, and especially the role of personal data in this context, the thesis offers important contributions and policy considerations to the current debate. Readers are provided with an overview of the contemporary interplay between competition, data and privacy in the digital economy, including implications for business practice, reflections on the way forward and suggestions for future research. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan yksityisyydensuojan merkitystä kilpailulainsäädännössä digitalisaation ja massadatan aikakaudella. Siinä käsitellään henkilötietojen suojan kasvavaa merkitystä ja selvitetään yksityisyydensuojan ja kilpailupolitiikan välistä yhteyttä kyseenalaistamalla tällä tavoin perinteisiä rajanvetoja ja laajentamalla näköpiiriä. Tietointensiiviseen talouteen siirtymisen myötä yhteiskunnassamme on alettu turvautua tuotteisiin ja palveluihin, jotka ovat kuluttajille ilmaisia, mutta koska niillä ei ole euromääräistä hintaa, tilanne on aiheuttanut epäröintiä siitä, tulisiko tästä seurata toimenpiteitä ja millä tavalla. Väitöskirjassa nostetaan esiin kysymys siitä, onko kilpailupolitiikka keskittynyt liiaksi ajatukseen, että ainoa todellinen kuluttajille aiheutuva haitta ilmenee nousevien hintojen muodossa. Kuluttajat maksavat verkkopalveluista ajankäytöllään ja tiedoillaan. Kun monet tuotteet ja palvelut ovat näennäisesti ilmaisia tämän päivän internet-markkinoilla, käyttäjien tietojen ollessa niiden näkymätön kustannus, yksinomaan hintaan kohdistuva tarkastelu kilpailuanalyysissä on harhaanjohtavaa. Väitöskirjassa esitetään, että liiallisen hintakeskeinen lähestymistapa kilpailupolitiikkaan aiheuttaa riskin muiden kuin hintoihin liittyvien hyvinvointihaittojen, kuten yksityisyydensuojan ja kuluttajien valintamahdollisuuksien, sivuuttamisesta. Havainnot viittaavat tämänhetkisiin puutteisiin kilpailusääntöjen soveltamisessa ja antavat syytä arvioida kilpailupolitiikkaa uudelleen tietotalouden olosuhteisiin sopeutettuna. Tämä sisältää ajatuksen näköpiirin laajentamisesta staattista hintakeskeistä lähestymistapaa pidemmälle, missä kilpailulainsäädäntöön sisällytettäisiin yksityisyydensuojaa koskeva ulottuvuus, sekä mahdollisesti nämä eri näkökohdat yhdistävästä politiikasta. Tässä yhteydessä kilpailulainsäädäntöä tarkastellaan ei pelkästään oikeudellisesta näkökulmasta, vaan laajemmassa asiayhteydessä ottaen huomioon yhteiskunnallisia, poliittisia, taloudellisia, historiallisia ja kulttuurillisia osatekijöitä. Väitöskirjassa painotetaan sitä, että vuosien saatossa kilpailulainsäädännön nimissä on kannatettu lukuisia erilaisia arvoja, ja lain pääasiallisina tavoitteina on mainittu erilaisia kilpailupoliittisia päämääriä. Tämä pitää entistäkin enemmän paikkansa tänä päivänä, kun katsotaan julkista keskustelua ja digitaalisten markkinoiden kilpailua koskevaa politiikkaa sekä sitä, kuinka yritykset käyttävät tietoa markkinavoimana. Tästä on hyvänä osoituksena esimerkiksi Cambridge Analytica -skandaali sekä se, kuinka Facebook käsittelee henkilötietoja. Väitöskirjan aihe on ajankohtainen ja erittäin relevantti. Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen on kasvava huolenaihe Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja viranomaiset tarkkailevat tietointensiivisten yritysten käyttäytymistä erittäin tarkasti. Esimerkiksi vuoden 2019 alussa uraauurtava saksalainen kilpailuoikeustapaus yllätti perinteisesti ajattelevat kilpailuoikeusjuristit, kun siinä todettiin kilpailuoikeutta loukatun johtuen Facebookin tietosuojasääntöjen vastaisista toimintatavoista. Väitöskirja tuo merkittävän panoksensa tämänhetkiseen keskusteluun ja sen tulevat lukijat saavat erinomaisen yleiskatsauksen nykyaikaiseen kilpailun, tietojen ja yksityisyydensuojan vuorovaikutukseen digitaalisessa taloudessa, mukaan lukien vaikutukset liiketoimintakäytäntöihin, pohdintoja siitä miten asiassa tulisi jatkossa edetä sekä ehdotuksia tulevaisuuden tutkimusta varten. |
