| Autor: |
Ruokolainen, Joni Antero |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2004 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Suomen kauppalaivastoa koskeva ulosliputuskysymys on ollut esillä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. 1980-luvulta lähtien julkinen valta on merkittävässä määrin joutunut reagoimaan merenkulun kansainväliseen kehitykseen. Euroopan unioni salli merenkulun valtiontuet vuonna 1997, jonka seurauksena jäsenmaiden välille kehkeytyi verotukikilpailu, joka dominoteorian tavoin vyöryi maasta toiseen. Aluksi vastahankaisen Suomen oli myös otettava lopulta kantaa oman merenkulkunsa tukien lisäämiseen, sillä varustamot uhkasivat laajamittaisella aluksien ulosliputtamisella, joka olisi merkinnyt mahdollisesti tuhansien työpaikkojen, merenkulun tietotaidon sekä kriisiaikojen huoltovarmuuden menettämistä. Yksi uusi varustamoille myönnettävä tukimuoto ulosliputuksen estämiseksi oli tonnistovero. Tutkimuksen näkökulma on policy-analyyttinen. Tonnistoverolain päätöksentekoprosessia tutkitaan jaottelemalla prosessi pääpiirteittäin neljään eri vaiheeseen. Analysointi aloitetaan vireillepanovaiheesta, jonka jälkeen siirrytään valmistelu- ja suunnitteluvaiheeseen. Tämän jälkeen tarkastellaan varsinaista päätöksentekovaihetta ja lopuksi toimeenpanovaihetta. Näiden lisäksi analysoidaan kansanedustajien vaalikaudella 1999-2003 käymää merenkulkupoliittista keskustelua. Policy-analyysiin on tässä tutkimuksessa yhdistetty verkostonäkökulma, jossa poliittinen päätöksentekoprosessi nähdään yksityisten ja julkisten toimijoiden monimutkaisena suhteiden verkostona. Tutkimuksessa hyödynnetään myös verkostoanalyysiohjelmaa toimijaverkoston tarkemmaksi hahmottamiseksi. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on ollut selvittää päätöksenteon eri vaiheiden keskeisimmät toimijat. Tutkimuksessa on myös pyritty analysoimaan toimijoiden roolien syitä sekä toimijoiden mahdollisia tarkoitusperiä päätöksenteon eri vaiheissa. Empiirisen aineiston analysoinnin tuloksena todettiin, että tonnistoveroprosessin vireillepanovaiheessa merkittävimmät toimijat olivat kaksi keskeistä varustamoyhdistystä. Valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa merkittävin yksittäinen toimija oli Valtiovarainministeriö. Tässä vaiheessa muodostui kaksi vastakkaista toimijaryhmää: ns. meriklusteri ja ns. valtiontukivastainen ryhmä. Valtiovarainministeriön rooli muodostui jo tässä vaiheessa kaikkein merkittävimmäksi. Päätöksentekovaiheessa Valtiovarainvaliokunnan rooli merkittävä ja siihen kohdistui aktiivista lobbaustoimintaa meriklusterin osalta. Toimeenpanovaiheessa varustamoyhdistykset nousivat keskeisimmiksi toteutetun tonnistoverolain kriitikoiksi. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
