| Popis: |
Suomessa sokerijuurikasta viljellään juurikas-vilja -viljelykierrossa tai ilman viljelykiertoa. Karjattomilla tiloilla nurmen sijoittaminen viljelykiertoon koetaan ongelmaksi. Ratkaisuna voisi olla nurmikierron järjestäminen viherlannoitusnurmen avulla. Kokeen tavoitteena oli selvittää yksivuotisen timotei-apila –nurmen viherlannoitusvaikutusta sokerijuurikkaan sadon määrään ja sen laatuun sekä maan kasvukuntoon. Viherlannoitusnurmi oli perustettu vuonna 2007 Tenholaan tilakokeena. Verranteena toimi tavallisessa viljelyssä ollut lohko, jossa edellisvuonna oli kasvanut mallasohra. Molemmat koelohkot jaettiin kahteen kaistaan, joille annettiin kylvön yhteydessä joko 90 kg N/ha tai 120 kg N/ha. Kaistoista tehtiin taimettumis- ja peittävyyshavainnnot sekä seurattiin typen riittävyyttä lehtivihreämittauksilla. Lisäksi maan kuntoa arvioitiin kuoppatestin avulla sekä mittaamalla pintamaan vedenjohtavuus. Viherlannoituksen vaikutusta tuholaisvioituksiin havainnoitiin eri siemenkäsittelyillä. Kasvustosta havainnoitiin Ramularia- lehtilaikkutaudin vioitusmäärä. Juurisadon määrä ja sokeri-, aminotyppi-, kalium- ja natriumpitoisuus sekä saanto-% määritettiin lopullisesta sadosta. Taimettuminen oli nopeampaa ja tasaisempaa viherlannoituslohkolla kuin tavallisella lohkolla samoin kuin myös kasvuston peittävyys oli suurempi. SPAD-arvot olivat viherlannoituslohkolla koko kasvukauden korkeammat kuin ilman viherlannoitusta olleella lohkolla. Mineraalitypen määrä kasvukaudella oli viherlannoituslohkolla 70 kg/ha ja tavallisella 56 kg/ha. Lehtivihreämittaustuloksista ja liukoisen typen pitoisuudesta voidaan päätellä, että viherlannoitus lisäsi kasveille käyttökelpoisen typen määrää kasvukauden aikana. Viherlannoitus tuotti alhaisemmalla typpilannoituksella 4500 kg/ha ja korkeammalla typpilannoituksella 9800 kg/ha korkeammman juurisadon kuin tavallinen lannoitus. Ramularia lehtilaikkutautia esiintyi huomattavasti vähemmän viherlannoituslohkolla. Tuloksista voidaan päätellä, että yksivuotinen viherlannoitus soveltuu hyvin sokerijuurikkaan viljelykiertoon ja se hyötyy viherlannoituksesta. Juurikkaalla saadaan merkittävä sadonlisäys, kun maan typpitaloutta parannetaan viherlannoitusnurmella. Toisaaltaan viherlannoituksella on edullinen vaikutus maan kasvukuntoon. Ramularian torjunnan tarve vähenee. |
