| Popis: |
Selvitämme koronapandemian alussa yliopisto-opiskelijoiden (N=737) etäopetukseen siirtymisen seurauksena kokemaa stressiä, heidän soveltamiaan hallintakeinoja ja opiskelun aiheuttamasta kuormituksesta palautumista. Lisäksi selvitämme erilaisten perfektionististen pyrkimysten ja huolten painotuksien (perfektionismiprofiilien) yhteyksiä näihin kokemuksiin. Opiskelijat vastasivat sähköiseen kyselyyn touko–kesäkuussa 2020. Keskimäärin opiskelijat kokivat enemmän haastestressiä kuin haittastressiä. Tyypillisimmät hallintakeinot olivat hyväksyminen ja myönteinen tulkinta, kun taas muiden tukeen ja apuun turvauduttiin vähiten. Havaitsimme eroja näissä kuitenkin suhteessa latentin profiilianalyysin avulla tunnistettuihin neljään ryhmään: kunnianhimoiset (36 %), perfektionistit (25 %), ei-perfektionistit (24 %) ja huolestuneet (15 %). Huolia korostavat ryhmät (perfektionistit ja huolestuneet) kokivat stressiä enemmän kuin muut. Korkeita tavoitteita korostavat ryhmät (kunnianhimoiset ja perfektionistit) suosivat hallintakeinoista suunnitelmallista toimintaa. Perfektionistit arvioivat palautuvansa kuormituksesta muita heikommin. Tulostemme mukaan tavoitteita ja niiden saavuttamista koskevat erilaiset painotukset ovat yhteydessä koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen stressikokemuksiin. Etenkin kovien tavoitteiden ja niitä koskevien huolten yhdistelmä vaikuttaisi riskiltä hyvinvoinnille. Yliopistoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, minkälaista tukea opiskelijoille tarjotaan tavoitteiden asettamiseen, omiin suorituksiin suhtautumiseen ja jaksamiseen. We investigated university students’ (N = 737) stress, coping strategies, and recovery after the transition to remote teaching due to the COVID-19 pandemic. Further, we examined how students’ differential emphasis on perfectionistic strivings and concerns (perfectionistic profiles) link with these. On average, students reported more challenge stress than hindrance stress. The most typical coping strategies were acceptance and positive framing, while seeking others’ support was least typical. However, these somewhat varied in relation to the four perfectionistic groups we identified: ambitious (36 %), perfectionists (25 %), non-perfectionists (24 %), and concerned (15 %). Most stress was reported by perfectionists and concerned. Ambitious and perfectionists favoured active coping and planning, while ambitious and non-perfectionists emphasised acceptance and positive framing. Perfectionists reported inferior recovery. Our findings suggest students’ differential emphasis on their goals and related concerns to be linked with their stress experiences during the pandemic. Particularly a combination of high strivings and concerns seems to threaten well-being. |
