| Autor: |
Asko Mäki-Tanila, Jaana Peippo, Mervi Räty, Kati Korhonen, K. Kananen-Anttila, Auvo Sairanen, Timo Hurme, Minna Eronen, Kirsi Vartia, M. Halmekytö |
| Rok vydání: |
2006 |
| Předmět: |
|
| Zdroj: |
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote |
| ISSN: |
0358-5220 |
| DOI: |
10.33354/smst.76109 |
| Popis: |
Lypsykarjalla sperman sukupuolilajittelulla on monta etua: nuorten sonnien testityttärien tuottaminen pienemmillä siemennysmäärillä, huippusonnien X-sperman käyttö parhaille lehmille ja lihasonnien Y-sperma keskitason lehmille. Tehokkain tapa varmistaa naudan alkioiden ja niistä syntyvien vasikoiden sukupuoli on käyttää X- ja Y-fraktioihin lajiteltua spermaa hedelmöityksessä, jolloin lähes kaikki tuotetut alkiot ovat haluttua sukupuolta. Lajittelemattomalla spermalla tuotetuista alkiosta haluttua suku-puolta on teoriassa noin puolet. Yhdysvaltalaisen XY Inc.:n kehittämä ja patentoima virtaussytometriaan perustuva siittiöiden lajittelumenetelmä on tällä hetkellä maailmalla tutkituista menetelmistä ainoa, joka on kaupallistettu. Lajiteltua spermaa voidaan myös pakastaa, mikä on suuri etu sperman logistiikan kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön ja jalostus- ja elintarviketeollisuuden rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin XY Inc.:n patentoimalla menetelmällä lajitellun sperman laatua ja lajitteluun käytettyjen sonnien välisiä eroja alkioiden laboratoriotuotannossa ja alkiohuuhtelusiemennyksissä. Kokeissa käytetty holstein-friisiläissonnien sperma ostettiin Cogent Ltd:ltä Englannista. Laboratoriossa lajitellun sperman sulatuksen jälkeinen elävyys oli silmämääräisessä tarkastelussa lajittelematonta spermaa heikompi. X-sperma penetroi munasoluja heikommin ja X-spermalla hedelmöitetyt munasolut jakautuivat lajittelemalla ja Y -spermalla hedelmöitettyjä munasoluja heikommin. Y-sperma tuotti eniten ja laadullisesti parhaita siirtokelpoisia alkioita. X- ja Y-spermalla tuote-tuista siirtokelpoisista alkioista keskimäärin 10% oli väärää sukupuolta. Hiehoilla ja lehmillä tehdyissä alkionhuuhteluissa verrattiin lajittelematonta ja X-spermaa. Vain X-spermalla siemennetyistä luovuttajista löydettiin hedelmöitymättömiä munasoluja. Siirtokelpoisten tai kehityksessä pysähtyneiden alkioiden osuuksissa ei lajittelemattoman ja X-sperman välillä ollut vastaavaa eroa.Vastaavana ajanjaksona tilatasolla yhteensä 30 karjanomistajaa käytti kolmen Englannista tuodun sonnin lajiteltua X-spermaa hiehojen ja lehmien alkionhuuhtelusiemennyksissä. Myös tässä aineistossa X-spermalla saatiin lehmillä vähemmän siirtokelpoisia alkiota ja enemmän hedelmöitymättömiä munasoluja kuin vastaavana ajanjaksona suomalaisilla holstein-friisiläissonneilla tehdyissä huuhteluissa. Alkiontuotantotuloksissa oli myös sonnien välisiä eroja. Tulokset osoittavat, että XY Inc.:n kehittämä lajittelumenetelmä on erittäin luotettava. Lehmille tarvittanee useampia siemennyksiä ja/tai isompia siemennysannoksia kuin hiehoilla. Keinosiemennyssonnien soveltuvuus lajitteluun on arvioitava yksilökohtaisesti. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
