| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics, Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Psykologian, oppimisen ja kommunikaation tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Doktorandprogrammet i psykologi, lärande och kommunikation, Norman, Elisabeth, Häkkinen, Jukka, Nyman, Göte |
| Popis: |
Academic psychology has traditionally considered subjective explanations for judgments and decisions unreliable or even fabricated. Additionally, explanations have been shown to interfere with judgment and decision making processes, which can degrade the quality of choices. These phenomena have been attributed to the lack of conscious access to the decision making processes. Explaining is assumed to shift the processing from the non-conscious mode into a more verbalized and conscious mode, leading to either fabrication or interference. This dissertation examines these effects by assuming that subjective experience is a highly relevant intermediate processing stage in decision making, whereas subjective explanations reflect the contents of socially oriented conscious thought, which originates from the metacognitive understanding related to the judgment and decision-making processes. When subjective experience and conscious thought are dissociated, interference or fabrication can occur. The dissertation presents the ideas underlying the Interpretation-Based Quality (IBQ) method, which emphasizes the special nature of subjective experience in judgments and decisions: Every individual has his or her own subjective point of view, from which the world is interpreted. In the context of preferential judgment and decision making, these differences between individuals, arising from different ways of experiencing the world, are easily regarded as measurement error. The IBQ method approaches these differences by asking research participants to explain their decisions in their own words. These explanations have been further analyzed qualitatively in order to find the relevant subjective dimensions on which decisions are based. As subjective explanations are used as data, the use of the IBQ method must respond to claims concerning unreliability, fabrication and interference. Therefore, four studies were conducted to test these claims in the evaluation of high image quality. As explaining has been found to shift processing into a more conscious mode, these studies also inform about the role of conscious thought in judgments and decisions. The general finding of this research was that conscious thought, evoked by the requirement to explain judgments, can also enhance the decision maker’s performance in cases that require tradeoffs, effortful information search and consistency over several decisions. The results suggest that when conscious thought and subjective experience work in concert, subjective explanations can provide highly useful qualitative data about the dimensions of subjective experience that are relevant in judgments and decisions. These dimensions are dependent on personal and contextual factors and cannot be predicted from physical data alone. The importance of conscious thought in decision making appears to be its ability to bring relevant information into consciousness by means of voluntary attention. This happens particularly in conflicts and when the decisions are novel. In these situations conscious thought and an analytic approach is activated automatically. This mechanism derives from metacognitive understanding, which is learned gradually in similar judgment and decision-making situations. Akateemisen psykologian piirissä on perinteisesti suhtauduttu skeptisesti selityksille, joita ihmiset antavat päätöksilleen: Niitä ei pidetä vain epäluotettavina vaan suorastaan tekaistuina. Lisäksi päätösten selittämisen on todettu vaikuttavan häiritsevästi itse päätöksentekoprosessiin. Näiden ilmiöiden on oletettu johtuvan siitä, ettei ihminen pääse kiinni pääosin tiedostamattomiin päätöksentekoprosesseihin. Tästä seurauksena voi olla tekaistu selitys, joka ei kerro alkuperäisestä prosessista, tai huonompi päätös, joka perustuu helpommin perusteltaviin syihin. Tämä väitöskirja tarkastelee kyseisiä ilmiöitä kuvanlaadun arvioinnin kontekstissa, olettaen että subjektiivisen kokemus on olennainen välivaihe matalan tason havaintoprosessien ja varsinaisen päätöksen välillä. Selitykset päätöksille taas heijastelevat tietoista ajattelua, jonka ajatellaan olevan sosiaalista todellisuutta heijasteleva korkeamman asteen tietoisuuden muoto. Tietoinen ajattelu pohjaa päätöstilanteiden metakognitiiviseen ymmärtämiseen. Jos tietoisen ajattelun yhteys subjektiiviseen kokemukseen ei toimi kunnolla, selittämisen aiheuttama prosessin muutos voi häiritä päätöksiä tai johtaa tekaistuihin selityksiin. Väitöskirjassa esitellään tulkintaan perustuva laatu -lähestymistapa (Interpretation-Based Quality, lyh. IBQ), joka korostaa subjektiivisen kokemuksen erityistä luonnetta päätöksenteossa: subjektiivinen kokemus syntyy aina yksilöllisestä näkökulmasta, jonka kautta maailmaa tulkitaan. Jos nämä tulkinnat eivät ole tutkijan tiedossa, yksilöiden väliset erot tulkitaan helposti mittausvirheeksi. IBQ lähestyy näitä eroja pyytämällä koehenkilöitä kuvaamaan perusteluja tekemilleen päätöksille omin sanoin. Perustelut analysoidaan laadullisesti, jotta pystytään kuvaamaan koehenkilöiden päätöksenteon kannalta olennaiset ulottuvuudet. Koska tutkimusaineistona käytetään subjektiivisia selityksiä päätöksille, on IBQ-menetelmän vastattava kyseisiin tutkimusmenetelmiin liittyvään kritiikkiin koskien perustelujen luotettavuutta ja niiden vaikutusta alkuperäiseen päätöksentekoprosessiin. Tämän vuoksi suoritettiin neljä tutkimusta, joissa tarkasteltiin ko. väitteisiin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Tutkimusten avulla on mahdollista myös ymmärtää tietoisen ajattelun merkitystä aistinvaraisissa päätöksissä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että päätösten perusteleminen ja siihen liittyvä tietoinen ajattelu voi myös parantaa päätöksentekijän suoriutumista, kun päätös vaatii kompromisseja vaihtoehtojen eri ominaisuuksien välillä, tahdonalaista tiedonhakua tai yhdenmukaisuutta eri päätösten välillä. Tulokset osoittavat, että kun tietoinen ajattelu ja subjektiivinen kokemus ovat sopusoinnussa, subjektiiviset perustelut päätöksille voivat tuottaa hyödyllistä tietoa olennaisista päätöksentekoulottuvuuksista. Nämä ulottuvuudet ovat riippuvaisia yksilö- ja kontekstitekijöistä eikä niitä ole mahdollista ennustaa fysikaalisesta informaatiosta. Tietoisen ajattelun merkitys päätöksenteossa näyttäisi olevan tahdonalaisen tarkkaavaisuuden avulla tuoda päätöksen kannalta olennainen informaatio tietoisuuteen. Näin todennäköisesti tapahtuu erityisesti konflikteissa ja kun päätös on yksilölle uusi. |
