| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Arts, Doctoral Programme in Gender, Culture and Society, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Doktorandprogrammet i genus, kultur och samhällsforskning, Järviluoma, Helmi, Välimäki, Susanna, Leppänen, Taru, Tiainen, Milla |
| Popis: |
Female pop singers are the subject of many articles in newspapers, tabloids, women’s magazines, and youth magazines. They are affectedly portrayed in statements like: ”Jenni Vartiainen took power” or admirably “Chisu + 24 other heroes” or alluding gossip like ”Anna Abreu and the price of success: security cameras protect her at home”. Why are female pop singers associated with these attributes, in particular? These media headlines and statements epitomise the purpose of my research: a critical analysis of media texts that construct female pop singer. Theoretically and methodologically this research draws from cultural and feminist musicology and discursive reading. Each of the three main categories of my research looks at one gender-related theme in the construction of female pop culture in media texts: money, body and authenticity. My approach highlights intersectionality. Other theoretical and analytical concepts guiding the research include hegemonic masculinity, confessionality, authenticity and ingénue. The research aims to contribute to the body of work on Finnish contemporary pop singers. The research material consists of newspaper interviews with three Finnish contemporary artists, Anna Abreu, Chisu, and Jenni Vartiainen, and articles written about them, published in three of Finland's highest print circulation newspapers, youth magazines and glossy magazines in 2007–2012. The material consist of total 345 articles of which 272 in newspapers, 47 in youth magazines, and 26 in glossy magazines. I explore the discursive construction of female pop singers in media texts in order to reveal the social reality that enables and limits the female pop singer's agency as singers and songwriters in contemporary Finnish popular culture. The most important result is that the agency of female pop singers is well reflected in print media texts, although many critics still write about female pop singers in gendered ways. Further, the results show that in Finland of the early 2000s female pop singers are involved in the decision processes of their music making. In addition to singing, female pop singers also play instruments and write lyrics, sometimes also compose and produce. This reinforcement of agency in media texts results in an increase in musical authenticity and possibly constitutes a break with the traditional gender roles in music. As a consequence of the fact that female pop singers are represented in terms of income (a traditionally male dominated discourse), also other skills related to music making, such as song writing, are brought to the foreground in media texts. Naispoplaulajista kirjoitetaan enimmäkseen sanoma- ja iltapäivälehdissä, naistenlehtien palstoilla ja nuortenlehdissä. Heitä kuvataan mahtipontisilla sanoilla, kuten ”Jenni Vartiainen otti vallan”, ihannoivasti ”Chisu + 24 muuta sankaria” tai kysymyksiä herättävillä lööpeillä, kuten ”Anna Abreu ja menestyksen hinta: turvakamerat suojaavat kotona”. Näissä lausumissa konkretisoituu tutkimukseni aihe: kolmea suomalaista naispoplaulajaa käsittelevien mediatekstien ja niissä toistuvien, usein itsestäänselvyyksinä pidettyjen, naispoplaulajuutta kuvaavien määreiden kriittinen tarkastelu. Tutkimukseni ammentaa kulttuurisesta ja feministisestä musiikintutkimuksesta sekä diskursiivisesta mediatekstien lukutavasta. Jokainen tutkimuksen analyyttinen pääluku tarkastelee yhtä sukupuoleen liittyvää teemaa naispoplaulajuuden rakentumisessa mediateksteissä: rahaa, ruumiillisuutta ja musiikin autenttisuutta. Kyse on monien naispoplaulajan kuvaa muokkaavien erojen yhteisvaikutuksesta, intersektionaalisuudesta. Sukupuolen ohella tutkimusta ohjaavia teoreettisia ja analyyttisia käsitteitä ovat hegemoninen maskuliinisuus, tunnustuksellisuus, autenttisuus ja ingénue. Tutkimukseni pyrkii tuottamaan uutta tietoa suomalaisista nykypoplaulajista. Tutkimusaineisto koostuu Anna Abreun, Chisun ja Jenni Vartiaisen, lehtihaastatteluista ja heistä kirjoitetuista artikkeleista, jotka on julkaistu kolmessa Suomen suurilevikkisimmissä sanomalehdessä, ajanvietelehdessä ja nuortenlehdessä vuosina 2007–2012. Aineisto koostuu 345 artikkelista, joista 272 ilmestyi sanomalehdissä, 47 nuortenlehdissä ja 26 ajanvietelehdissä. Mediatekstien kautta konstruoituvan ”naispoplaulajuuden” kautta tarkastelen sitä sosiaalista todellisuutta, joka mahdollistaa ja rajoittaa naispoplaulajien toimijuutta nyky-Suomessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että naispoplaulajien tekijyys tulee lehtiteksteissä hyvin esille, vaikka lehdet yhä myös sukupuolittavat naispoplaulajia melko perinteisin tavoin. Suomessa popin naislaulajat ovat 2000-luvulla mukana musiikkiaan koskevassa päätöksenteossa. Laulamisen lisäksi he soittavat ja sanoittavat, joskus myös säveltävät ja tuottavat oman musiikkinsa. Musiikin tekijyyden vahvistuminen näkyy lehtiteksteissä poplaulajan autenttisuuden lisääntymisenä. Sen voi olettaa tarkoittavan murrosta musiikin perinteisinä pidettyihin, naisen ja miehen työnjakoa musiikissa ylläpitäviin kategorioihin. Jo se, että naispoplaulajasta kerrotaan hänen työhönsä liittyvien ansiotulojen kautta, edesauttaa muiden musiikintekemiseen liittyvien taitojen esilletuomista lehtiteksteissä. |
