Maanhankintalaki ja ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien asutustoiminnan linjat 1945–1946
| Autor: | Riku Kauhanen |
|---|---|
| Jazyk: | finština |
| Rok vydání: | 2021 |
| Předmět: |
lainsäädäntöprosessi
kriisit History Population History (General) Social group Swedish-speaking Finns D1-2009 kaksikielisyys Meaning (existential) education internally displaced persons Vertaisarvioitu artikkeli education.field_of_study Interpretation (philosophy) asutustilat suomenruotsalaiset resettlement Land Acquisition Act post-war period Law Internally displaced person Land acquisition History (General) and history of Europe asutustoiminta sodanjälkeinen aika Paragraph siirtoväki Settlement (litigation) |
| Zdroj: | Ennen ja nyt: Historian tietosanomat Ennen ja Nyt: Historian Tietosanomat, Vol 21, Iss 2 (2021) |
| ISSN: | 1458-1396 |
| Popis: | Jatkosodan jälkeen vuonna 1945 säädettyyn maanhankintalakiin kuului kielipykälä, joka rajoitti suomenkielisen siirtoväen asutustoimintaa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa. Pykälä ja sen merkitys nousivat 1945–1946 merkittävän keskustelun alaisiksi, etenkin pääministeri J .K. Paasikiven taistellessa pykälän puolesta. Artikkelissa käydään läpi kielipykälän syntyyn johtanutta keskustelua, pykälän perusteella laadittuja sijoitussuunnitelmia ja kielipykälän muita vaiheita. Artikkeli perustuu vähän käytettyihin J. K. Paasikiven ja maatalousministeriön asutusasiainosaston arkistojen asiakirjoihin. Tarkemmassa tutkimuksessa useat asiaan vaikuttaneet tahot osoittautuvat huomattavasti moniulotteisemmiksi ja ongelmia ennakoivimmiksi kuin on uskottu. Kielipykälä ja sen perusteella tehdyt sijoitussuunnitelmat olivat jo omana aikanaan hyvin tulkinnanvaraisia, mikä johti pitkään kiistelyyn ja konkreettiseen asutustoiminnan hidastumiseen. Tämä vaihe on huonosti tunnettu osa sodan jälkeistä asutustoimintaa, mikä on johtanut historiantutkijoita useisiin väärintulkintoihin. Keskeistä oli tulkinta epäselvän pykälän sanamuodon merkityksestä ja tätä seurannut kiistely siitä, saisiko kuntiin sijoittaa suomenkielistä siirtoväkeä 2 % vai 4 % puitteissa. Samalla kiisteltiin myös siitä, koskiko kielipykälä vain suurempia tilamuotoja vai myös pienempiä. Käytännössä kielipykälän ankarin, toteutunut versio esti yli 10 000 suomenkielisen evakon asuttamisen maanhankintalain nojalla. Maanhankintalain kanssa samaan aikaan suunniteltu maankäyttölaki osoittaa, että asutusviranomaiset pitivät maanhankintalakia selvästi poikkeuslakina asutuslainsäädännössä, eivät sen jatkumona, ja osasivat ennakoida tulevaisuutta yllättävän hyvin. Tämän lainsäädännön yhteydessä ruotsinkieliset yrittivät laajentaa asutustoimintaa rajoittavan kielipykälän myös muuhun asutuslainsäädäntöön. Land Acquisition Act, which was enacted in 1945 to settle evacuees and other groups of people, included the a language paragraph which restricted the amount of Finnish speaking internally displaced persons, which could be settled into Swedish speaking and bilingual municipalities. Paragraph and its meaning were debated in 1945–1946, especially when prime minister Paasikivi struggled for the paragraph. This article studies the discussion surrounding the paragraph, the Settlement Plans made according to the paragraph and other phases of the paragraph. Article is based on previously less studied archive material. In closer inspection many relevant participants turn out to be more multifaceted and they also were able to predict future problems more than is believed. Language paragraph and settlement plans made according to it were ambiguous, which lead to long debates and prolonging of actual settlementing. This phase is less known by historians. Interpretation of paragraphs unclear meaning was pivotal, as well as the followed discussion if the Finnish speaking population could increase by 2 % or 4 %. Debate also considered if the smaller dwelling sites were included into the amounts. Because stricter 2 % was verified, approximately over 10 000 Finnish speaking evacuees had to be settled elsewhere. |
| Databáze: | OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|