Autistimikirjon poikien intonaation käyttö kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa
Autor: | Martti Vainio, Mari Wiklund, Kia Ihaksinen |
---|---|
Přispěvatelé: | Kielten osasto, Fonetiikka, Phonetics and Speech Synthesis |
Jazyk: | finština |
Rok vydání: | 2021 |
Předmět: |
vuorovaikutus
conversation analysis Autism Spectrum Disorder phonetics autism interaction intonation prosody autismi medicine fonetiikka Prosody General Environmental Science keskustelunanalyysi Intonation (linguistics) 6161 Fonetiikka Phonetics autismikirjon häiriö 16. Peace & justice medicine.disease intonaatio Developmental disorder prosodia Conversation analysis Autism spectrum disorder General Earth and Planetary Sciences Autism 6121 Kielitieteet Psychology Utterance Cognitive psychology |
Popis: | Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota luonnehtivat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, aistiyliherkkyydet sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet (APA, 2013). Autismikirjon henkilöillä puheen prosodiaan liittyy usein epätyypillisiä piirteitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan autismikirjon poikien puheen lausumanloppuista nousevaa intonaatiota ja sen käyttöä kysymys- ja kerrontavuoroissa spontaanissa vuorovaikutuksessa. Aihe on tärkeä, koska vaikka autismikirjoon liittyviä prosodisia piirteitä onkin jo tutkittu aiemmin melko paljon, spontaania puheaineistoa, joka mahdollistaisi autismikirjon henkilöiden intonaation käytön havainnoimisen, ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Tutkimuksen aineistona käytetään autenttisia ryhmäkuntoutuskeskusteluja, joissa 11–13-vuotiaat autismikirjon pojat (n = 7) keskustelevat kuntouttajiensa kanssa. Tutkimuksessa käytetään fonetiikan ja keskustelunanalyysin menetelmiä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että autismikirjon pojat osaavat käyttää nousevaa loppuintonaatiota vuorovaikutuskeinona sekä tuottaa että tulkita oikein päättyvyyttä ilmaisevia prosodisia piirteitä spontaanissa vuorovaikutuksessa. He osaavat myös käyttää prosodisia piirteitä korostuskeinoina, kutsua intonaation loppunousun avulla reaktioita muilta osallistujilta sekä ilmaista vastaanottajan huomioonottamista. Autismikirjon pojat vaikuttaisivat siis pystyvän käyttämään hyväkseen intonaatiota vuorovaikutuksellisena resurssina, vaikka vastavuoroinen vuorovaikutus on yleisesti ottaen autismikirjon henkilöille vaikeaa (APA, 2013). Autism spectrum disorder is a neurobiological developmental disorder, characterized e.g. by problems of social interaction, over-sensitity to sensory stimuli as well as restricted interests (APA, 2013). People afflicted with autism spectrum disorder (ASD) often have deviant prosodic features in their speech. This article focuses on the utterance-final rising pitch and its use in questions and narrative turns in the spontaneous interaction of boys with ASD. The topic is important because even if autistic persons’ prosodic features have already been studied rather extensively, spontaneous interaction, which allows observing the use of intonation by persons with ASD, has been studied very little before. The data originate from authentic group therapy sessions where 11–13-year-old boys afflicted with ASD talk with their therapists. Methods of phonetics and conversation analysis are used in the study. The results of the study suggest that boys with ASD are able to use utterance-final rising pitch as an interactional resource as well as to produce and interpret correctly prosodic features that indicate finality in spontaneous interaction. They are also able to emphasize words with the help of prosodic features, call for other participants’ reactions and indicate that they take other participants into account with the help of utterance-final pitch rises. Thus, boys with ASD seem to be able to use intonation as an interactional resource, even though reciprocal interaction is generally speaking difficult for people afflicted with autism (APA, 2013). |
Databáze: | OpenAIRE |
Externí odkaz: |
načítá se...