| Popis: |
Maatilan toimintaa kehitettäessä toimintavaihtoehtojen määrä kytkeytyy suunnittelun aikajänteeseen. Pitkällä aikavälillä on mahdollista tehdä paljon ja suuria muutoksia, mutta lyhyellä aikavälillä vaihtoehtojen määrä voi olla hyvinkin rajoitettu. Kummallakin aikavälillä maatalousyrittäjän tavoitteena on tuottojen ja kustannusten erotuksen maksimointi. Ruokinta vaikuttaa tuottojen suuruuteen, sillä eri rehuyhdistelmät muuttavat maitotuotoksen määrää ja laatua. Lisäksi niillä on vaikutusta eläinten terveyteen. Maidontuotannossa ruokinta muodostaa keskeisen kustannuserän, joka vaihtelee ruokintavaihtoehdoittain. Kustannukset muodostuvat rehujen hankinnasta, käsittelystä ja eläinten ruokinnasta. Vaihtoehtoiset ruokintateknologiat muuttavat myös kustannussuhteita. Lehmän ruokinnan ja maitotuotoksen välisen yhteyden selvittäminen on haasteellinen tehtävä, sillä vaihtoehtoisten ruokintakombinaatioiden määrä on suuri ja niiden ravitsemusfysiologiset vaikutukset poikkeavat toisistaan. Haasteellisuutta lisää myös se, että tarkasteluun on otettava mukaan maitotilan omien rehujen tuotanto ja siihen liittyvät prosessit (kasvifysiologia, maatalousteknologia jne.) ja niiden määräämät reunaehdot. Tutkimus on rajattu siten, että siinä tarkastellaan muutamia keskeisimpiä rehuja. Sisäruokintakauden aikana karkearehuna käytetään tilalla tuotettua säilörehua, jota täydennetään väkirehulla (ohra-rypsirouheseos). Kasvukauden aikana kokoaikaisen sisäruokinnan lisäksi vaihtoehtoina on laidunnus tai osittainen laidunnus, sillä laidun on lypsylehmälle luonnollista rehua. Tässä tutkimuksessa lypsylehmien ruokintaa tarkastellaan pitkän aikavälin taloudellisena optimointiongelmana. Tutkimuksessa luodaan lineaarinen optimointimalli, joka tekee mahdolliseksi tarkastella rehuntuotannon eri osatekijöitä talouden näkökulmasta. Mallilla verrataan eri toimintavaihtoehdoista saatavien tuottojen ja kustannusten erotusta. Optimointimallin pohjana on Seppälän ym. (2002) laatima sisäruokintakauden optimointimalli, joka on päivitetty vastaamaan nykyistä tuotantoteknologiaa ja jota on laajennettu kattamaan myös laidunkausi. Eri rehuyhdistelmien tuotosvaikutus on määritetty MTT:n tuotantokokeiden pohjalta, kuten mm. vähenevät rajatuotokset ja rehujen väliset korvautuvuussuhteet ja niihin liittyvät rajoitukset. MTT:n koetulosten pohjalta on määritetty säilörehun laadun (D-arvo) ja sadon (kg ka/ha) muutokset kasvukauden edetessä sekä kevätkorjuun ajoittumisen vaikutus syyssadon laatuun ja määrään. Teknologiset mahdollisuudet ja rajoitteet perustuvat pääosin Työtehoseuran tutkimustuloksiin. Laidunkauden osalta responssit perustuvat MTT:n laidunkokeisiin ja TTS:n työnmenekkitutkimusten tuloksiin. |
