Efficacy of imazamox in imidazolinone-resistant spring oilseed rape in Finland

Autor: Mervi Seppänen, Sanni Junnila, Christian Eriksson, Unto Tulisalo, Anna-Leena Haukkapää
Rok vydání: 2008
Předmět:
Zdroj: Agricultural and Food Science, Vol 14, Iss 4 (2008)
Agricultural and Food Science
ISSN: 1795-1895
1459-6067
DOI: 10.2137/145960605775897650
Popis: Imidazolinonies (IMIs) are a group of herbicides inhibiting acetolactate synthase (ALS) activity. They control the growth of many broadleaved weeds and annual grass species. Herbicide resistance against imidazolinonies has been transferred in some crop species, for example in Brassica napus. IMI-resistant oilseed rape cultivars have been developed by a mutation in ALS. They have been on the market for a few years, especially in North America. To determine if imazamox, an imidazolinone herbicide, and IMI-resistant oilseed rape cultivars are suitable for cultivation in Finland, we conducted four herbicide trials in three locations. We found, that imazamox had no negative effect on yield or oil quality characters of IMI-resistant oilseed rape. Some transient chlorosis was observed immediately after the treatment, but it was not apparent after a few days. The effects of imazamox against the most troublesome weeds in oilseed field in Finland, Chenopodium album and Galium spurium, were very good. Imazamox had good or moderate effects on Stellaria media, whereas its effects on Viola arvensis, Lapsana communis and Fallopia convolvulus were insufficient. If the total weed number was high or the emergence of oilseed rape was slow, the application of imazamox increased the yield of oilseed rape compared to untreated control. Our results suggest that imazamox is a good alternative in controlling weeds for Finnish oilseed fields. Therefore, it would be beneficial to transfer the IMI-resistance into Finnish oilseed and turnip rape lines.
Imidatsolinonit (IMI:t) ovat herbisidejä, jotka ehkäisevätasetolaktaattisyntetaasi-entsyymin toimintaa. IMI:t tehoavat hyvin useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin ja yksisirkkaisiin heiniin. Rapsi (Brassica napus) ei ole luonnostaan resistentti imidatsolinoneille, mutta rapsin IMI-kestävyyttä on voitu lisätä mutaatiojalostuksen avulla. IMI-resistenttejä rapsilajikkeita on ollut jo usean vuoden ajan markkinoilla etenkin Pohjois-Amerikassa. Tässä tutkimuksessa selvitimme, soveltuvatko IMI:t Suomen olosuhteissa käytettäviksi. Tulostemme mukaan imidatsolinoni-käsittely (imazamox) ei alentanut IMI-resistentin rapsin satoa tai öljyn laatua. Käsittelyn jälkeisinä päivinä rapsissa esiintyi hieman kloroottisuutta, mutta se tasoittui muutamassa päivässä. Imazamox tehosi erittäin hyvin Suomen öljykasvipeltojen yleisimpiin ja taloudellisesti haitallisimpiin rikkakasveihin, jauhosavikkaan (Chenopodium album) ja peltomataraan (Galium spurium), kun taas pelto- orvokkiin (Viola arvensis), linnunkaaliin (Lapsana communis) ja kiertotattareen (Fallopia convolvulus) imazamox ei tehonnut riittävästi. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että IMI-resistentit lajikkeet ja imazamox ovat hyvä vaihtoehto Suomen öljykasvipeltojen rikkakasvien torjunnassa. Siksi IMI-kestävyys tulisi siirtää suomalaisiin, aikaisiin rypsi- ja rapsilajikkeisiin.
Databáze: OpenAIRE
Externí odkaz: