| Popis: |
Puhtaiden metsien kasvudynamiikkaa ja tuotosta on tutkittu maassamme varsin perusteellisesti. Sen sijaan sekametsista tutkimuksia on melko vahan. Kenties niiden merkitysta on pidetty marginaalisena ja pyritty puhtaisiin metsikoihin olettaen tietyn kasvupaikalle sopivimman puulajin tuottavan aina parhaiten. Toisaalta sekametsien kehitysdynamiikka, ja sen myota hoito, on huomattavasti monimutkaisempi ongelma kuin yhden puulajin tasaikaisen metsikon tapaus, jossa tuleva kehitys voidaan ennustaa helpommin ja tarkemmin. Sekametsien rakenteen monimuotoisuus, mahdollisten kasittelyjen runsaus ja niiden seuraukset tekevat eri metsikkorakenteiden ja kasittelyvaihtoehtojen yhdistelmien empiirisen tutkimisen miltei mahdottomaksi. Puiden kasvudynamiikkaa luonnehtii lajin, ian ja kasvupaikan mukainen kasvupotentiaali. Vaihtelua yksittaisen puun kasvuun tuovat perima, kilpailu seka ilmastolliset vaihtelut. Sekametsan kasvudynamiikka eroaa puhtaan metsan dynamiikasta siten, etta puulajit reagoivat ilmastolliseen ja kasvupaikan vaihteluun eri tavoin, niiden kasvurytmit ovat erilaiset, kuten myos niiden aiheuttama kilpailu. Pitkalla aikavalilla puulajikoostumus vaikuttaa myos maaperan ominaisuuksiin ja ravinteiden kiertonopeuteen, koska puulajien kayttamat ravinnemaarat suhteessa biomassan kasvuun vaihtelevat, niiden karikkeiden koostumus on erilainen seka puulajien vaikutus pienilmastoon vaihtelee. Nain sekametsassa kasvupaikan hyvyys ei valttamatta ole yksikasitteisesti maaritettavissa. Puulajien ravinteidentarve maarittaa pitkalti niiden kyvyn tuottaa biomassaa tietylla kasvupaikalla. Sen sijaan puulajien valo-varjoluonne vaikuttaa merkittavasti niiden kasvudynamiikkaan kilpailutilanteessa. Valoa kaipaavat puulajit kasvavat ensimmaisina elinvuosinaan tai vuosikymmeninaan huomattavasti nopeammin kuin varjoa sietavat lajit. Nain sekametsarakenne luonnostaan muotoutuu optimaaliseksi seka ravinteiden hyodyntamisessa etta suhteessa valon kayttoon ja tarpeeseen. Valoa kaipaavat lajit, jotka yhteyttaessaan kykenevat kayttamaan hyvakseen suurta valomaaraa, muodostavat vallitsevan latvuskerroksen, kun taas varjoa sietavat lajit, joilla yhteyttaminen voi jatkua pienemmallakin valomaaralla, kasvavat varjostettuina. Suomen oloissa tallaisia sekametsarakenteita ovat koivukuusiseka manty-kuusimetsikot, kun taas mantykoivumetsikot ovat ongelmallisempia. |
