| Popis: |
The aim of this doctoral dissertation is to gain a deeper understanding on the aspects that contribute to higher education students’ social and academic engagement when language studies are implemented with the blended learning approach. Another aim is to discover the elements to enhance spoken interaction in the foreign language in blended learning language courses. Based on the results of sub-studies I-III, I argue that students’ academic and social engagement are intertwined, alternating, and nurturing one another during the learning process. Similarly, teacher engagement and student engagement are reciprocal phenomena nourishing one another and depending on each other. In addition, I argue that university of applied sciences students’ foreign language spoken interaction can be activated and enhanced in blended learning courses given the learning material, learning activities and digital tools are meaningful, relevant, timely and aligned with the learning objectives. This dissertation comprises three original studies; they focus on one language course each in the context of universities of applied sciences. Each sub-study experiments various opportunities that digital technology provides for language learning: social networking sites, gamification, telecollaboration and multimodality. Regardless of the course design all courses are based on the ecological language learning approach and the notion of engagement. In addition, authentic learning and students’ collaboration are in the focus; the target is that the students are producers rather than consumers of digital media and they act as active learners within authentic learning activities. All three courses were implemented with the blended learning approach. Sub-study I investigated first-year health care students’ (n=23) perspectives on a gamified professional English course regarding particularly engagement, enjoyability and language learning. The course was a three-credit, field-specific English course which duration was 10 weeks, including five face-to-face sessions. The course aimed to prepare students for communicating in multi-professional and intercultural situations within the health care sector. The course implementation was based on gamification with a background storyline. The students' reflective learning diaries and a post-course questionnaire formed the data which were analysed via content analysis method. The results indicate that gamification and appropriate digital applications augmented student engagement, enhanced language learning, and provided enjoyable learning experiences for the students. Further, students’ collaboration and a tolerant stress-free course atmosphere had a positive impact on learning and engagement according to the students’ self-reflections. Sub-study II explored the opportunities a telecollaboration project provided for online collaboration, language learning and student engagement. The participants were 26 higher education German language students, 12 in Finland and 14 in New Zealand. The students used a closed Facebook group for posting on given topics. The required five posts combined videos, photos, audio, and text. The duration of the project was six weeks, and it formed a part of the German course in both countries. The course design was informed by social networking sites in language learning and telecollaboration. A mixed method approach was used to collect quantitative and qualitative data. The qualitative data were analysed by content analysis method, and they included pre- and post-project questionnaires, interviews, and Facebook-logs. The results suggest that the students regarded Facebook as an appropriate tool for community building. In addition, collaboration, the use of communication tools, authenticity, enjoyment, and teachers’ support fostered student engagement and had a positive impact on students’ language learning and intercultural competence. Sub-study III discovered the impact multimodality and regular in-pairs conducted video calls had to spoken interaction in the target language and to student engagement. The research was conducted, and the data were collected in a 5-credit Business English course for 1st-year business administration students (n= 22) in a university of applied sciences. The course was divided into 16 weeks and 8 topics; during the course there were 5 face-to-face sessions. The students deployed various digital tools and particular attention was given to spoken interaction; hence the students were instructed to complete spoken discussions using an online video call system once a week according to the week’s topic using English in authentic, business-related situations. The data included students’ learning diaries and a post-course online questionnaire mapping students' perception. The data were analysed according to the content analysis method. The findings indicate that students’ academic and social engagement were fostered by course design with authentic assignments and study material as well as students’ activity and collaboration with peers. Further, collaboration, students’ own activities and digital technology contributed the most to spoken interaction. To conclude, the three sub-studies reflect universities of applied sciences students’ perception on the aspects that enhance engagement in digital learning environments and the methods to activate their spoken interaction in the foreign language. On the bases of the sub-studies, it became apparent that teacher role is paramount prior, during and after the course. Besides timely knowledge on digital tools, teachers need to master the traditional teacher competences such as subject content, pedagogy, guidance, facilitating and interaction. In addition, students’ own activities contribute immensely on their engagement and learning. Regarding spoken interaction, the data indicate that with relevant peer and teacher support and regular interaction students’ self-compassion and error-tolerance in terms of their own competences grow which leads to enjoying the regular spoken activities in the target language, and finally contributes positively to spoken interaction. Similarly, students’ self-reflection ability increases which enables targeted rehearsal of the language skill which in turn activates and enhances spoken interaction. Digitalisation offers myriad opportunities for individual and flexible learning paths regardless of time and place but does not decrease students’ nor teachers’ role. On contrary, students need to be active learners and teachers need wider range of competences in creating optimal learning experiences for their students. ________________________________________ Keywords: student engagement, blended learning, multimodality, social networking sites in learning, telecollaboration, spoken interaction, English for specific purposes, German as a foreign language, higher education Väitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitkä seikat ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä tehostavat heidän akateemista ja sosiaalista kiinnittymistään kieliopintoihin, sekä edistävät suullisen vuorovaikutuksen harjoittelemista monimuoto-opinnoissa. Väitöskirjani osatutkimusten tuloksiin perustuen väitän, että akateeminen ja sosiaalinen kiinnittyminen kietoutuvat toisiinsa, vuorottelevat ja kasvattavat toisiaan oppimisprosessin aikana. Samoin opettajien ja oppilaiden kiinnittyminen on vastavuoroista, jolloin ne ovat riippuvaisia toisistaan ja ruokkivat molemminpuolisesti toisiaan. Lisäksi väitän, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden vieraan kielen suullinen vuorovaikutus aktivoituu ja vahvistuu monimuoto-opinnoissa edellyttäen, että oppimisaktiviteetit ja –materiaalit ovat kiinnostavia, alakohtaisia ja linjassa oppimistavoitteiden kanssa. Lisäksi digitaalisten sovellusten täytyy olla relevantteja, ajanmukaisia ja sopivia kyseisiin tehtäviin. Tämä väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta; jokainen niistä kohdistuu yhteen kieli- ja viestintäopintojaksoon ammattikorkeakoulussa. Osatutkimukset tutkivat digitaalisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kieltenopetukselle kuten pelillistäminen, sosiaalinen media opetuksessa, etäyhteistyö ja monikanavaisuus. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ekologinen kieltenoppiminen ja opiskelijoiden kiinnittyminen. Opintojaksojen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisölliseen ja autenttiseen oppimiseen. Tavoitteena oli, että opiskelijat eivät pelkästään ole digitaalisten välineiden käyttäjiä, vaan pikemminkin he itse tuottavat materiaalia toimien aktiivisina oppijoina. Kyseessä olevat opintojaksot toteutettiin monimuoto-opintoina. Osatutkimuksessa I tutkittiin ensimmäisen vuoden terveysalan opiskelijoiden (n=23) kokemuksia pelillistetystä ammatillisen englannin opintojaksosta etenkin kiinnittymisen, viihdyttävyyden ja kielenoppimisen kannalta. Kyseessä oli kolmen opintopisteen alakohtainen ammatillinen englannin opintojakso, jonka kokonaiskesto oli kymmenen viikkoa sisältäen viisi lähiopetusjaksoa. Osaamistavoitteena oli terveysalan viestintäosaaminen moniammatillisissa ja monikulttuurisissa tilanteissa. Opintojakson toteutus perustui pelillistämiseen ja kehyskertomukseen, jossa suomalainen vaihto-opiskeija toteuttaa opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson Espanjassa. Tutkimusaineisto koostui opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista ja opintojakson jälkeen täytetystä kyselystä. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset osittavat, että pellistäminen ja sopivat digitaaliset sovellukset tehostivat opiskelijoiden sitoutumista ja kielenoppimista sekä tarjosivat miellyttäviä oppimiskokemuksia. Yhteisöllinen oppiminen sekä opiskelijoita arvostava ja rento oppimisilmapiiri vaikuttivat positiivisesti oppimiseen ja opiskelijoiden kiinnittymiseen. Osatutkimuksessa II tarkasteltiin, miten etäyhteistyöprojekti (telecollaboration project) vahvisti opiskelijoiden yhteisöllistä kielenoppimista ja kiinnittymistä opintoihin. Tutkimuksen osallistujat olivat korkeakouluopiskelijoita Uudessa Seelannissa (n=14) ja Suomessa (n=12) ja he opiskelivat saksaa vapaasti valittavina kieliopintona. Opiskelijoille luotiin suljettu Facebook-ryhmä, jonne he lähettivät viestejä annetuista viidestä aiheesta monikanavaisesti käyttäen valokuvia, videoita, äänitteitä ja kirjoitettua tekstiä. Projektin kesto oli kuusi viikkoa ja se muodosti osan opiskelijoiden saksan opintojaksosta kummassakin maassa. Opintojakson suunnitelma perustui sosiaalisen median käyttöön kieltenopetuksessa ja etäyhteistyön viitekehykseen. Monimenetelmäinen aineisto koostui kyselylomakkeiden vastauksista, Facebook-käyttölogista sekä opiskelijahaastatteluista. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden mielestä Facebook soveltuu hyvin oppimisyhteisönrakentamiseen. Lisäksi yhteistyö, autenttinen oppiminen, opintojen viihdyttävyys sekä opettajien tuki vahvistivat opiskelijoiden sitoutumista ja ne vaikuttivat positiivisesti kielenoppimiseen ja kansainvälisyystaitojen kehittymiseen. Osatutkimuksessa III selvitettiin monikanavaisuuden ja säännöllisten parin kanssa tehtyjen videopuheluiden vaikutusta vieraan kielen suulliseen vuorovaikutukseen ja opiskelijoiden kiinnittymiseen. Tutkimus toteutettiin ja aineisto kerättiin ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoiden (n=22) ammatillisen englannin opintojaksolla. Opintojakson pituus oli 16 viikkoa, ja siinä oli viisi kasvokkain tapahtuvaa opetuskertaa; opintojakso oli jaettu kahdeksaan teemaan. Opiskelijat käyttivät erilaisia digitaalisia sovelluksia ja erityistä huomiota kiinnitettiin suullisen vuorovaikutuksen aktivoimiseen. Koko opintojakson ajan opiskelijat keskustelivat parin kanssa kerran viikossa videopuhelun välityksellä liiketalouteen ja työelämään liittyvistä autenttisista aiheista ja tehtävistä. Tutkimusaineisto koostui opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista sekä opintojakson jälkeen kerätystä kyselylomakevastauksista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opiskelijat kokivat, että autenttiset tehtävät ja opintomateriaali, opiskelijoiden oma aktiivisuus ja yhteistyö vertaisten kanssa sekä opettajan panostus paransivat akateemista ja sosiaalista kiinnittymistä. Samoin opiskelijoiden välinen yhteistyö, digitaalinen teknologia sekä opiskelijoiden oma panostus edistivät suullisen vuorovaikutuksen harjoittelemista. Yhteenvetona voin todeta, että osatutkimuksien tulokset kuvaavat seikkoja, jotka ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat vahvistavan heidän kiinnittymistään kieliopintoihin monimuoto-opinnoissa, sekä metodeja, jotka opiskelijat kokivat edistävän vieraan kielen suullisen vuorovaikutuksen harjoittamista. Osatutkimukset osoittivat, että opettajan rooli on tärkeä niin ennen ja jälkeen kuin opintojakson aikanakin. Sen lisäksi, että opettajalla on hallussaan traditionaaliset opettajan taidot, kuten aineenhallinta, pedagogia, ohjaaminen, fasilitointi ja vuorovaikutustaidot, hänellä täytyy olla kattava osaaminen digitaalisuuden oikeanlaisesta pedagogisesta käytöstä, sekä ajankohtainen tieto digitaalisista sovelluksista. Lisäksi opiskelijan oma rooli on merkittävä kiinnittymisen kannalta. Suullisen vuorovaikutuksen osalta tulokset osoittavat, että säännöllisellä vertaistuella ja vuorovaikutuksella opiskelijoiden itsemyötätunto ja virheidensietokyky kasvaa, mikä puolestaan lisää innokkuutta tehdä suullisia harjoituksia vieraalla kielellä. Lisääntynyt kielen käyttö puolestaan luo varmuutta suulliseen vuorovaikutukseen. Samoin opiskelijoiden itsereflektiotaito kasvaa, minkä perusteella opiskelijat osaavat harjoitella tiettyä suullisen kielitaidon osa-aluetta, esimerkiksi ääntämistä. Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisille ja joustaville, ajasta ja paikasta riippumattomille oppimispoluille. Kuitenkaan digitaalisuuden valjastaminen opetuskäyttöön ei vähennä opettajan ja opiskelijan roolia – pikemminkin päinvastoin. On tärkeää tukea opiskelijoiden aktiivisen oppijan roolin rakentumista ja vastuun ottamista omasta oppimisprosessista. Opettajien pedagogiseen osaamiseen sisältyy useita osa-alueita, joita he tarvitsevat luodessaan opiskelijoilleen optimaalisia oppimiskokemuksia. ________________________________________ Asiasanat: opiskelijoiden kiinnittyminen, monimuoto-opetus, monikanavaisuus, sosiaalinen media opetuksessa, etäyhteistyö, suullinen vuorovaikutus, erikoisalojen englannin opetus, saksa vieraana kielenä, ammattikorkeakouluopetus |
