| Popis: |
Euroopan valkoiset läiskät. Eurosentrismi, pohjoismaiset vähemmistökirjallisuudet ja jälkikoloniaalinen luenta Väitöskirja tutkii Euroopan kirjallisia reunamia, postkoloniaalisen ja pohjoismaisen kirjallisuudentutkimuksen vähän kartoitettuja alueita. Euroopan sisäisen kolonialismin tutkimuksen kohteena ovat etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä maahanmuuton esitystavat. Niitä tarkastellaan erityisesti Pohjoismaiden ja ”mustan Euroopan” näkökulmasta. Eurooppaa provinsialisoiva tutkimus koostuu yhteenvedosta ja viidestä kansainvälisestä referee-artikkelista. Postkoloniaaliset luennat keskittyvät kulttuuristen erityispiirteiden, kulttuurienvälisyyden, postkoloniaalisen vastarinnan ja kielellisen hybriditeetin analyysiin. Ne osoittavat postkoloniaalisen kertomusmuotojen tapoja uudistaa kerrontakeinoja ja kirjallisuudenlajeja. Lajeista käsiteltävinä ovat matkakirjan, maahanmuuttoromaanin, kirjeromaanin, journalistisen esseen ja oma(elämäkerrallisen) tekstin muunnokset. Tutkimus tarkastelee myös maahanmuuttajayhteisöjen monikielisyyttä ja etnisten vähemmistöjen kielellisen vastarinnan strategioita. Tekstien tutkimusmetodeina ovat postkoloniaalinen teksti- ja kontekstianalyysi sekä kontrapunktinen lukutapa. Tutkimus soveltaa postkoloniaalista kritiikkiä laajaan pohjoismaisen kirjallisuuden kenttään (alkuperäiskansat, kansalliset ja etniset vähemmistöt sekä maahanmuuttajayhteisöt). Se sisältää myös kartoituksen Suomen ja Ruotsin afrikkalaistaustaisesta kirjallisuudesta. Postkoloniaalisen lähiluennan kohteena on brittiläisen Caryl Phillipsin matkakirja The European Tribe, jonka antropologisena tutkimuskohteena on Euroopan heimo, rasismi ja kolonialismin jäljet. Analyysi painottaa teoksen kerrontastrategioita, joissa yhdistellään eri kirjallisuuden lajeja, faktaa ja fiktiota. Jonas Hassen Khemirin Montecore. Uniikki tiikeri -romaanin luenta tähdentää kirjeromaanin ja (oma)elämäkerrallisen kirjoituksen kerrontaratkaisuja, joiden moniäänisyys tavoittaa monikulttuurisia lukijayleisöjä. Tutkimus selventää myös romaanin tapoja käsitellä Ruotsin maahanmuuttajien kulttuurista hybriditeettiä ja lähiökieltä, ”kreoliruotsia”. Yhteenveto käsittää postkoloniaalisen teoriakehyksen, nostaa esiin opinalan rajallisen käsityksen maailmankirjallisuudesta ja pohtii postkoloniaalisen kirjallisuudentutkimuksen nykyhaasteita. Työ tuo pohjoismaisen ulottuvuuden postkoloniaaliseen kirjallisuudentutkimukseen, maahanmuuton tutkimukseen sekä Eurooppa-tutkimukseen. Se tarjoaa myös uusia näkökulmia postkoloniaalin poetiikkaan. This study provincialises Europe by investigating how European and Nordic ethnic minority identities and migrant communities are written into and against the old national and Eurocentric narratives. The case studies examine cultural specificity and hybridity, generic renewals, and postcolonial resistance, demonstrating the connections between postcolonial literature and new modes of writing. Europe’s White Spots. Postcolonial Readings of Eurocentrism and Nordic Minority Literatures explores the unmapped white spots of postcolonial studies and Nordic literary studies by investigating less studied Nordic minority literatures and Black European literature. It examines representational and self-representational practices in the context of postcolonial resistance writing. The study also seeks to show the challenges of postcolonial poetics in the application of culture-specific textual analysis. Postcolonial close readings investigate such literary genres as travel book, (auto)biographic writing, the epistolary genre, and the migrant novel. Moreover, the articles probe bilingual and multilingual elements in the Nordic literatures. Two case studies examine Black Europe, racism, and internal colonialism. This article-based study is composed of a summary and five articles published in peerreviewed studies. Postcolonial theory constitutes the theoretical frame of this study. In the postcolonial close readings, postcolonial theory is combined methodologically with textual analysis, contextual analysis, and contrapuntal reading. Moreover, the study discusses the present-day challenges of postcolonial studies and comparative literature in relation to world literature and cross-cultural approaches. The five case studies are organised thematically so that the first chapter starts with a presentation of postcolonial Europe, whereas the following chapters shift the postcolonial approaches to Nordic literatures. The first chapter demonstrates how Caryl Phillips’s counter-travelogue The European Tribe provincialises Europe by presenting multiculturalism, racism, and internal colonialism in European countries. It highlights how the generic collage of The European Tribe operates as an innovative strategy of postcolonial writing. The second article is the first appropriation of postcolonial studies in the large field of Nordic literature. It traces the distinctive cultural, linguistic, and regional features in Nordic indigenous and ethnic minority literatures, which are presented in the context of postcolonial resistance writing. The third article investigates cultural hybridity in Jonas Hassen Khemiri’s Montecore. En unik Tiger. It focuses on the humorous play with languages in migrant communities. The fourth article highlights Montecore’s renewal of epistolary and (auto)biographic genres as transmitters of cultural differences and encounters. The fifth article is the first cartography of Finnish and Swedish writers of African descent in the Nordic countries. These writers are placed in Black European writing and postcolonial resistance literature. Europe’s White Spots. Postcolonial Readings of Eurocentrism and Nordic Minority Literatures brings a Nordic scope to postcolonial studies, migration studies, and European studies. It also provides new approaches to postcolonial poetics. |
