| Popis: |
The Finnish notion of academic, scientific, research-based teacher education has become a frequently referred to idea within the Finnish educational discourses of research, policy, curriculum and practice. This study examines the current discourse of research based teacher education since its emergence during the 1970s reform that ‘scientized’ teacher education. Drawing on Foucauldian approaches of genealogy and governmentality studies, the purpose of this study is to explore the current presence of ‘research’ in Finnish teacher education and consider the effects of the ways in which the notion of research is mobilised in the discourse. The research questions are: 1. How are teacher subjectivities and notions of research constructed, assembled and mobilised in the discourse of research-based teacher education in Finland? 2. What social ideals circumscribe the aspirations for teachers as researchers and research-based teacher education in Finland? The analysis is carried out on academic publications that have been published on Finnish research-based teacher education. The findings, first, point to the discursive insertion of research into Finnish teacher education as a strategy through which to fabricate the teacher as autonomous and as emancipated from tradition. Secondly, the analysis addresses how an array of different significations of research are mobilised in the governing of the teacher as researcher. Thirdly, the analysis draws attention to the Lutheran Protestant legacy of the tradition of Bildung that has influenced the weak incentive for social and political orientations in Finnish teacher education. The effects of a scientific approach to teacher education are visible in the ways research-based teacher education comes to evoke specific teacher inner qualities and dispositions that are aligned with humanist aspirations and ideals for education and social progress. The study provides an alternative way for perceiving of and problematizing research-based teacher education as well as of the often uneasy relationship between teacher training and the university. In this way, the study attempts to complicate conversations and open up alternative ways of engaging with academic knowledge and practices in teacher education curriculum and research. Tiivistelmä Suomalaista kasvatusta koskevissa tutkimuksen, poliittisten linjausten, opetussuunnitelmien ja käytänteiden diskursseissa viitataan usein akateemiseen, tieteelliseen, tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 1970-luvun tieteellistämisuudistuksen käynnistämää, nykymuotoisen tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen diskurssia. Tutkimus ammentaa foucault’laisista genealogian ja hallinnan tutkimuksen lähestymistavoista. Tutkimustehtävänä on tarkastella “tutkimuksen” ilmenemismuotoja nykyisessä suomalaisessa opettajankoulutuksessa sekä näiden diskursiivisia vaikutuksia. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millä tavoin opettajasubjektiviteetit ja käsitykset “tutkimuksesta” rakentuvat, mobilisoituvat ja asettuvat toisiinsa nähden tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen diskurssissa Suomessa? 2. Millaiset yhteiskunnalliset ihanteet määrittävät suomalaisen opettajankoulutuksen pyrkimyksiä kohti tutkivaa opettajuutta ja tutkimusperustaista opettajankoulutusta? Tutkimuksessa analysoidaan akateemisia julkaisuja suomalaisesta tutkimusperustaisesta opettajankoulutuksesta. Tutkimustulokset osoittavat “tutkimuksen” ilmentymisen suomalaisessa opettajankoulutuksessa strategiana, jonka kautta tuotetaan autonomisia opettajasubjekteja ja emansipoidaan opettaja tradition vallasta. Toiseksi analyysi tuo näkyviin, millä tavoin “tutkimuksen” eri merkitykset tulevat valjastetuiksi tutkivan opettajan hallinnassa. Kolmanneksi analyysi kiinnittää huomiota luterilaisen protestantismin vaikutuksiin sivistysajattelussa, mikä selittää suomalaisen opettajankoulutuksen heikkoa yhteiskunnallista ja poliittista orientaatiota. Tieteellisen lähestymistavan vaikutukset opettajankoulutukseen ilmenevät siinä, miten tutkimusperustainen opettajankoulutus tulee herättäneeksi opettajan sisäisiä ominaisuuksia ja mielenlaatuja, joita määrittävät humanistiset ideaalit kasvatuksesta ja yhteiskunnallisesta edistyksestä. Tutkimus tarjoaa vaihtoehtoisen tavan hahmottaa ja kyseenalaistaa tutkimusperustaista opettajankoulutusta sekä opettajankoulutuksen ja yliopiston usein ongelmallista suhdetta. Näinollen tutkimus pyrkii syventämään keskusteluja ja avaamaan vaihtoehtoisia tapoja tarkastella akateemista tietoa ja käytänteitä niin opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kuin tutkimuksen osalta. |
