| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Doctoral Program in Population Health, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Väestön terveyden tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Doktorandprogrammet i befolkningshälsan, Sarlio, Sirpa, Pitkälä, Kaisu, Suominen, Merja |
| Popis: |
Background: Malnutrition is common among older long-term care (LTC) residents. The risk for malnutrition increases with residents’ high age, declines in cognition, dependency in activities of daily living (ADL) functions, polypharmacy and many comorbidities. Among home-dwelling older people malnutrition has been associated with lower health-related quality of life (HRQoL) and frailty. However, studies exploring these associations among LTC residents are scarce. Objectives: The aim of this study was to explore how nutritional status and nutrition intake are associated with HRQoL and how stage of dementia and frailty modify this association. Temporal trends in nutrition intake between 2007 and 2017-2018 were explored. Participants: This study comprises three cross-sectional studies. In 2017, all LTC residents aged 65 years and older living in Helsinki (n=3767) were invited to large nutrition care study (Study I). Food records and other more accurate measurements were collected by a random sample (n=549) in LTC in Helsinki in 2017-2018 (Studies II and III). In 2007 similar data (n=375) as in 2017-2018 was collected in LTC facilities in Helsinki metropolitan area (Study IV). Measures: Residents’ nutritional status was evaluated by Mini Nutritional Assessment (MNA). Nutrition intake was assessed by 1- or 2-day food records. HRQoL was measured by the 15D tool. Residents’ frailty status was evaluated by Fried criteria and stage of dementia by the Clinical Dementia Rating (CDR)-scale. Results: Of the residents, 64% were at-risk of malnutrition, 18% were malnourished, and 18% had a normal nutritional status in 2017. Residents’ nutritional status was associated with HRQoL. Stage of dementia and standardized energy intake were both associated with HRQoL, but there was no interaction. In residents with a mild or moderate stage of dementia, the standardized energy intake was associated with HRQoL, but not in residents with a severe stage of dementia. Among frail female residents the intake of energy and protein was lower than among prefrail female residents. Among both prefrail and frail residents, the nutritional status was associated with HRQoL, but there was no interaction. Standardized energy intake was linearly associated with frailty points in such way, that higher energy intake indicated lower number of frailty points. Between 2007 and 2017-2018 residents’ dependency in ADL functions declined significantly. The mean intake of carbohydrates, fiber, and protein decreased, while fat intake increased. There was no difference in energy intake between observation years. Residents’ dependency in ADL functions, but not their stage of dementia, was associated with protein intake. The observation year was associated with protein intake. There were no interactions between observation year, protein intake, and ADL functions or stage of dementia. Conclusions: Nutritional status and nutrition intake are both associated with HRQoL among older LTC residents. Residents’ nutritional status and nutrition intake should be assessed regularly. In the future, more attention should be paid to the quality of the diet so that the diet supports residents’ ADL functions and HRQoL Vajaaravitsemus on yleistä pitkäaikaishoidossa sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Vajaaravitsemuksen riskiä lisäävät asukkaiden korkea ikä, muistisairaudet, rajoitteet toimintakyvyssä, monilääkitys ja monisairastavuus. Kotona asuvilla ikääntyneillä vajaaravitsemus on ollut yhteydessä heikompaan elämänlaatuun sekä gerasteniaan. Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän pitkäaikaishoidon asukkaiden piirissä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tarkastella miten ravitsemustila ja ravinnonsaanti ovat yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja kuinka gerastenia ja dementian aste muokkaavat tätä yhteyttä. Tutkimuksessa vertaillaan myös ravinnonsaannin muutoksia vuosien 2007 ja 2017–2018 välillä pitkäaikaishoidon asukkailla. Tutkimuksessa käytettiin kolmea poikkileikkausaineistoa. Vuonna 2017 kerättiin laaja ravitsemushoitoa koskeva aineisto Helsingin pitkäaikaishoitopaikoissa. Vuosina 2017–2018 satunnaisotannalla valittujen asukkaiden ravinnonsaantia selvitettiin ruokapäiväkirjoilla. Lisäksi asukkaille tehtiin myös muita tarkempia mittauksia. Vuonna 2007 oli kerätty vastaava aineisto kuin vuosina 2017–2018 Helsingin ja Espoon ympärivuorokautisesta pitkäaikaishoidosta. Vuonna 2017 asukkaista 64 % oli vajaaravitsemuksen riskissä, 18 % vajaaravittuja ja 18 % normaalissa ravitsemustilassa. Asukkaiden ravitsemustila oli yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Dementian vaikeusaste ja standardisoitu energiansaanti olivat molemmat yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Dementian vaikeusasteella ja standardisoinnilla energiansaannilla ei kuitenkaan ollut yhdysvaikutusta eli interaktiota terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Asukkailla, joilla oli lievä tai keskivaikea dementia, standardisoitu energiansaanti oli yhteydessä elämänlaatuun, mutta vaikea-asteista dementiaa sairastavilla asukkailla ei. Gerasteenisilla naisasukkailla energian ja proteiinin saanti oli alhaisempaa kuin esi-gerasteenisilla asukkailla. Sekä gerasteenisilla että esi-gerasteenisilla asukkailla ravitsemustila ja gerastenian vaikeusaste olivat yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Gerasteniaryhmällä ja ravitsemustilalla ei ollut kuitenkaan yhdysvaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Standardisoitu energian saanti oli yhteydessä lineaarisesti gerasteniapisteisiin siten, että suurempi energiansaanti oli yhteydessä matalampiin gerasteniapisteisiin. Vuosien 2007 ja 2017–2018 välillä asukkaiden toimintakyky oli heikentynyt. Asukkaiden hiilihydraattien ja proteiinin saanti väheni, ja rasvan saanti puolestaan kasvoi. Energian saannissa ei vuosien välillä ollut eroa. Asukkaiden toimintakyky oli yhteydessä proteiinin saantiin, mutta dementian vaikeusaste ei. Tarkasteluvuosi oli yhteydessä proteiinin saantiin. Dementian vaikeusasteella tai asukkaiden toimintakyvyllä ja tarkasteluvuodella ei ollut yhdysvaikutusta proteiinin saantiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sekä ravitsemustila että ravinnonsaanti ovat yhteydessä terveyteen liittyvään elämänlaatuun pitkäaikaishoidon asukkailla. Ravitsemustila ja ravinnonsaanti tulisi arvioida säännöllisesti. Tulevaisuudessa ruokavalion laatuun tulee kiinnittää huomiota, jotta ruokavalio tukee asukkaiden toimintakykyä ja elämänlaatua. |
