Oppimisen paradokseja myöhäismodernissa
| Autor: | Jarvis, Peter |
|---|---|
| Jazyk: | finština |
| Rok vydání: | 1993 |
| Předmět: | |
| Zdroj: | Aikuiskasvatus |
| ISSN: | 2490-0427 0358-6197 |
| Popis: | Moderni syntyi läntisessä Euroopassa renessanssin muodossa, tieteellisten keksintöjen ja järjenmukaisuuden aikana. Välineellisestä rationalismista tuli uuden ajan perusta. Se synnytti industrialismin, kapitalismin sekä uskon kehitykseen ja järjestelmän ylivoimaisuuteen. Siihen ankkuroitui myös opettajan asiantuntemukseen ja auktoriteettiin sekä totuuden olemassaoloon pohjautuva käsitys oppimisesta. Nyt moderni kyseenalaistetaan kautta koko läntisen maailman. Elämme myöhäisen modernin aikaa, missä joitakin postmodernin ajan piirteitä alkaa tulla esille. Todellisuudesta itsestään on tullut ongelma ja elämässä on vähemmän varmuuksia. Sen myötä käsitys oppimisesta oikeiden vastausten omaksumisena on joutunut kyseenalaiseksi. Artikkelissa kuvataan muutamia tällaisia ajallemme ominaisia oppimisen paradokseja. Modernity began in Wester Europe with the Renaissance, the age of scientific discovery and rationality. lnstrumental rationality became the foundation stone of this new age; with it emerged industrialism and capitalism and a confident belief in progress and the superiority of the system. This is also where the concept of Iearning anchored itself: that teachers are the experts and authorities and that truth exists. Now modernity is being called into question throughout the western world. We are living in late modernity and some of the fea tures of the post-modern world are beginning to appear. Now reality has itself become a problem and so there can be fewer certainties about life. This development has been accompanied the calling into question of the concept of learning as consisting of adopting correct answers. The article describes some of these paradoxes of learning typical for our times. |
| Databáze: | OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|