Sosiaaliturvan muutos vai jatkuvuus?
| Autor: | Absetz, Maija |
|---|---|
| Jazyk: | finština |
| Rok vydání: | 2020 |
| Předmět: | |
| Zdroj: | Työväentutkimus Vuosikirja |
| ISSN: | 1459-7780 0784-1272 |
| Popis: | Tarkastelen tässä artikkelissa kolmikannan ja siihen liittyvien valtasuhteiden näkökulmasta sitä, miten ja miksi työn vastaanottovelvollisuutta laajennettiin vuoden 1984 työttömyysturvalaissa Suomessa. Käytän lähteinä työttömyysturvauudistukseen vaikuttaneita asiakirjoja vuosien 1971 ja 1984 väliltä. Täydennän kuvaa Helsingin Sanomien uutisoinnilla ja työmarkkinajärjestöjen arkistojen asiakirjoilla. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus pitkittäistutkimuksellisella otteella. Työttömyysturvassa siirryttiin aiempaa velvoittavampaan tulkintaan alueellisesta liikkuvuudesta ja ammattisuojan kesto yhtenäistettiin lyhyemmän keston mukaisesti työttömien aktiivisen työn vastaanottamisen varmistamiseksi. Vuosien 1971–1984 aikana työttömyysturva ei ollut sidottu työllisyystöihin eikä turvan saaminen edellyttänyt liikkumista työn luokse. Vuoden 1984 työttömyysturvalakia voi pitää paluuna vanhaan työlinjaan. Toisaalta se sopii yleiseurooppalaiseen malliin, jossa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ryhdyttiin lisäämään. Esitän, että työttömyysturvalain lopullista muotoa selittävät työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta lakiin ja kasvava sosiaaliturvan kritiikki. The article answers why and how the obligation to accept work for unemployment benefits was expanded under the 1984 Unemployment Reform. This is a longitudinal case study starting with the 1971 Employment law. The political context is analysed from the point of view of the conventional parties of the Finnish corporatist system (the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), The Employers Organisation (STK) and the government) and the role of each organisation in the legislative process is discussed. Compared with old legislation, the rights of the unemployed were tightened in order to increase employment. A stricter interpretation of regional and professional mobility was chosen. Changes were phrased as a continuation of the old legislation to avoid negative publicity. The change is explained by the influence of the labour market organisations and the rise of the welfare state critique. |
| Databáze: | OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|